Tieteellisen tiedon saatavuudesta ja saavutettavuudesta

Kolumni 3/2018 | 26.3.2018

Sosiaalityön tutkimuksen seura on viimeisen kuukauden aikana ottanut tärkeitä askeleita, sanoisin jopa harppauksia, tieteen avoimuuden suuntaan. Muutokset kohdistuvat seuran julkaisutoimintaan kahdella keskeisellä suunnalla: jäsenlehti Janusta ja seuran vuosikirjaperinnettä koskien.

Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran yhdessä julkaisema Janus-lehti ilmestyi maaliskuussa 2018 ensimmäistä kertaa avoimena eli Open Access -julkaisuna (OA). Tieteellisessä julkaisutoiminnassa on viime vuosina niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin vahvistunut vaatimus tieteellisen tiedon saatavuudesta ja saavutettavuudesta niin, että tutkimus on kenen tahansa vapaasti luettavissa internetissä välittömästi ja pysyvästi tutkimuksen julkaisun jälkeen. Tekstit julkaistaan kokotekstinä ilman, että niiden käyttöön tai levitykseen kohdistuisi mitään rajoituksia, kunhan hyvän tieteellisen käytännön mukaisesta artikkeliin ja sen tekijään viittaamisesta huolehditaan. Janus on nyt ottanut tämän tärkeän harppauksen ja tekee sen eturintamassa suomalaisten tiedelehtien joukossa. Sosiaalityön tutkimuksen seura on toimintasuunnitelmassaan asettanut tavoitteekseen muun muassa ”parantaa sosiaalityön tutkimuksen asemaa yhteiskunnassa, edistää tutkimustulosten, asiantuntemuksen ja kokemusten vaihtoa eri toimijoiden välillä”. Tähän tavoitteeseen toteutettu muutos vastaa erinomaisesti. Tutkimustiedon paremmalla saatavuudella on tärkeä merkitys tutkimuksen tunnettuuden lisäämisessä ja sen merkitys myös yhteiskuntapoliittisesti on huomattava, kuten Januksen päätoimittaja, professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta toteaa (1).

Kaikki seuran jäsenet saavat Janus-jäsenlehtensä myös paperisena, mutta lehti on saatavissa kokonaisuudessaan myös sähköisenä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) journal.fi-alustalla. Sosiaalityön tutkimuksen seurassa selvitellään tämän vuoden aikana jäsenistön halukkuutta priorisoida sähköisen lehden suuntaan ja jättää lehden painettu paperiversio tilaamatta kotiin. Tämä veisi osaltaan myös seuran tavoitetta paperittomasta jäsenviestinnästä eteenpäin myös tutkimustiedon saralla. Tutkimustieto kulkee nyt mukana kaikkialle, missä on pääsy nettiin – voiko se enää tätä kätevämmin olla saatavilla! Keskustelu tutkimuksen suunnista ja uusista avauksista on aiempaa helpompaa ja se hyödyttää akateemisen tutkimuksen tekijöitä ja sitä aktiivisesti seuraavia. Tutkimustiedon soveltaminen myös sosiaalityön käytännöissä helpottuu ainakin tutkimustiedon saatavuuden näkökulmasta huomattavasti.

Toinen seuran julkaisutoimintaa koskeva ajankohtainen muutos koskee sosiaalityön tutkimuksen vuosikirjojen julkaisua. Sosiaalityön tutkimuksen päivillä 2018 Tampereella julkistettiin uusin sosiaalityön tutkimuksen 13. vuosikirja Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (toim. Tarja Juvonen, Jari Lindh, Anneli Pohjola & Marjo Romakkaniemi) (2). Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirjoja edeltävästi seura on lisäksi alkuvuosinaan julkaissut kaksi artikkelikokoelmaa vuosina 1999 ja 2000. Voidaan siis puhua jo pitkästä perinteestä, joka ansaitsee arvoisensa jatkon. Seuran hallituksessa on jo muutamien vuosien ajan virinnyt ajatus löytää uusia tapoja vuosikirjaperinteen jatkamiseksi ja hallituksessa tehtiinkin vuoden 2017 syksyllä päätös irtisanoutua olemassa olevasta kustannussopimuksesta viimeisimmän vuosikirjan julkaisemisen jälkeen. Seuran julkaisutoimintaa koskevat tavoitteet eivät enää olleet täyttyneet parhaalla mahdollisella tavalla; kirjojen hinta oli seurasta riippumattomista syistä johtuen karannut turhan korkeaksi, Kansainvälinen sosiaalityö -kirjan saatavuus oli pitkään heikkoa ja kustantajalla ei ollut ns. julkaisufoorumi-luokitusta (JUFO) (3), jonka rooli on viime vuosina akateemisessa, kansallisessa julkaisemisessa korostunut. Sillä on merkitystä erityisesti kirjaan kirjoittavien tutkijoiden tieteellisen meritoitumisen näkökulmasta.

Olemme ylpeitä siitä, että näistä haasteista huolimatta olemme saaneet toimittajia ja kirjoittajia innostumaan tekemään erinomaisia ja ajanmukaisia sosiaalityön tutkimusta esiin tuovia kokoomateoksia seuran tavoittelemassa aikataulussa. Palaute myös kirjoja lukevan yleisön suunnalta niiden tarjoamasta tutkimustiedosta on ollut kiittävää. Näistä syystä haluamme tarjota jatkossa parempaa; siksi kustannussopimuksesta irtisanouduttiin sopimuksen aikarajojen puitteissa.

Toimintasuunnitelmaan kirjattiin vuodelle 2018, että seuran hallituksessa ”kartoitetaan erilaisia julkaisutapoja ja -kanavia seuran vuosikirjaperinteen jatkamiseksi ja aloitetaan uuden vuosikirjan toimitustyön valmistelu. Selvitetään mahdollisuuksia siirtyä open access -julkaisumuotoon.” Alustava kartoitustyö uuden kustantajan löytymiseksi on ollut rohkaisevaa. Vuosikirjojen pitkä perinne ja tutkimuksen korkea taso vakuuttavat ja suhtaudumme seuran hallituksessa vuosikirjajulkaisemisen tulevaisuuteen positiivisin mielin. Tavoitteemme on pyrkiä myös vuosikirjajulkaisussa kohti avoimempaa tiedettä. Avoin OA-julkaiseminen mahdollistaa tieteellisen tiedon laajempaa leviämistä yleisölle ja sen näkyvyyttä tietokannoissa. Julkistamme lähiaikoina kutsun uuden vuosikirjan toimittajille ja teemaa koskeville ehdotuksille. Kannattaa siis seurata some-viestintäämme aktiivisesti! Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirjat on listattu seuran nettisivuilla ja sieltä saa kattavan kuvan vuosikirjojen teemoista ja niiden osuvuudesta kulloinkin ajankohtaiseen ilmiökenttään sosiaalityössä ja laajemmin yhteiskuntatieteissä.

Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisutoiminnalla on tärkeä tehtävä tutkimustiedon tarjoamisessa jäsenistölleen ja muille sosiaalityön tutkimuksesta kiinnostuneille. Kuluva vuosi on seurassa myös kasvokkaisten tutkimustapaamisten vuosi; helmikuussa kuultiin ajankohtaisista sosiaalityön tutkimuksista Sosiaalityön tutkimuksen päivillä Tampereen yliopistossa. Olethan huomannut, että osa pääpuhujien ja kommentaattoreiden dioista on linkitetty päivien nettisivuille. Päivistä on parhaillaan tekeillä myös Talentia-lehden kanssa yhteistyössä Tutkiva sosiaalityö -liite, joka kantaa päivien teeman mukaisesti nimeä Sosiaalityön kodit ja kodit sosiaalityössä. Liite koostuu aiempien vuosien tavoin teksteistä, joiden kirjoittajina toimii niin päivien keynote-puhujia kuin työryhmäesityksiä pitäneitä henkilöitä. Tämäkin lehti julkaistaan OA-periaattein ja sen julkaisemisesta tiedotetaan seuran somessa ja nettisivuilla.

Pohjoismaisten sosiaalityön tutkimuksen seurojen (Forsa Nordic) ja sosiaalityön koulujen (NOUSA) joka toinen vuosi toteutettava Nordic Social Work Conference pidetään Helsingissä 21.-23.11.2018 ja sen työryhmähaku on ajankohtainen juuri nyt! Kuulemme teeman Power and Social Work pohjalta kiinnostavia puhujia, joista osa varmistuu vielä suunnittelutyön edetessä. Käytännön järjestelyjä hoitava Helsingin yliopiston Svenska Social och kommunalhögskolan tekee varmasti tästä tapahtumasta ikimuistettavan!

Vuosi 2018 on Sosiaalityön tutkimuksen seuralle tutkimustiedon saatavuuden ja saavutettavuuden merkkivuosi siis hyvin monella tapaa. Tervetuloa mukaan osallistumaan!

 

Katja Kuusisto

Sosiaalityön tutkimuksen seuran puheenjohtaja

 

(1) Januksen päätoimittajuuden jakaa professori Jokisen kanssa erityisesti sosiaalityön tieteenalaa edustava yliopistonlehtori Aini Pehkonen samoin Itä-Suomen yliopistosta.

(2) Ks. kirjasta tarkemmin Jari Lindhin helmikuun kolumnissa.

(3) Julkaisufoorumi on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus. Julkaisufoorumista lisää täällä.


Kategoriat: Ajankohtaista, Kolumni

 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete on vuonna 1998 perustettu tieteellinen yhdistys, jonka    tarkoituksena on saattaa yhteen sosiaalityön tutkijoita ja  käytännön toimijoita sekä toimia väylänä sosiaalityön tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen välillä.

   Seuraa ajankohtaisia tiedotteitamme Sosiaalityön tutkimuksen seuran Facebook-   ja Twitter-sivuilta!

 

Nordic Social Work Conference 2018

Power and Social Work

21.-23.11.2018, University of Helsinki