Tutkimus poikkeusoloista poikkeusoloissa: monikielinen kysely lapsiperheiden arjesta koronakriisin aikaan

Kolumni | 30.6.2020

Maaliskuun 2020 aikana koronaviruksen (COVID-19) leviäminen monissa eri maissa sekä sitä seuranneet poikkeusolot myös Suomessa loivat yllättävän tilanteen hyvin monelle, mukaan lukien sosiaalityön tutkimusta tekeville. Sosiaalitieteellisen tutkimuksen tekeminen soveltuu parhaassa tapauksessa hyvinkin etätyöksi, erityisesti jos tutkimusaineisto on jo kasassa. Poikkeusolot kuitenkin myös mutkistivat tutkimuksen tekoa, sillä useat kunnat eivät ottaneet uusia tutkimuslupahakemuksia käsittelyyn, sosiaalinen eristäytyminen esti kasvokkaisia tapaamisia edellyttävän aineiston tuottamisen, eikä taustakirjallisuuden hankkiminen kirjastoista ollut enää mahdollista. Tutkimustyön eri vaiheet ovat lisäksi keskittymistä vaativia, mikä aiheutti haasteita erityisesti niille tutkijoille, jotka poikkeusolojen aikana myös hoitivat kotona lapsiaan.

Uusi tilanne myllersi yksilöiden ja perheiden arkea monin tavoin, ja tämän johdosta nousi esiin myös monia sosiaalityön kannalta relevantteja tutkimusaiheita. Useat mediat, poliitikot ja sosiaalityön ammattilaiset kertoivat huolestaan haavoittavissa oloissa elävien lasten hyvinvoinnista sosiaalisen eristäytymisen ajassa, ja monessa EU-maassa tilastoitiin poliisille tulevien kotihälytysten lisääntyneen perheväkivallan seurauksena. Sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi blogeissa ja vanhemmuutta koskevissa Facebook-ryhmissä käytiin laajasti keskustelua poikkeusolojen kielteisistä ja myönteisistä vaikutuksista ihmisten arkielämään. Keskusteluihin nousi muun muassa sukupuolittunut jako kotitöiden ja lastenhoidon suhteen.

Pienten lasten äiteinä poikkeusolot näkyivät monin tavoin myös meidän arjessamme. Nämä muutokset ja kiinnostus perhetutkimukseen toimivatkin kipinänä ryhtyä tarkastelemaan lapsiperheiden arkea poikkeusoloissa tutkimuksen avulla. Sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa on usein retrospektiivinen näkökulma, ja uuden tutkimushankkeen käyntiin polkaisua edeltää paikoin pitkäkin suunnittelu- ja valmisteluvaihe. Poikkeusolot tuottivat kuitenkin sellaisen jaetun ja eletyn yhteiskunnallisen tilanteen, jota oli mahdollista ja mielekästä tutkia juuri tapahtumahetkellä. Tällaisen tutkimuksen haasteeksi muodostuu tietysti ensi kädessä se, että tutkimuksen suunnittelu ja aineiston tuottaminen oli toteutettava muun työn ohessa, ilman erityisesti tähän prosessiin käytettävissä olevaa aikaa tai rahoitusta.

Päätimme käyttää aineistokeruumenetelmänä sähköistä kyselyä, jota jaoimme laajasti sosiaalisessa mediassa, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näkemyksemme mukaan tärkeää oli mahdollistaa vastaajien omien ilmausten ja jäsennysten esiintulo, joten käytimme muiden kuin taustatietojen osalta avokysymyksiä. Lähestymistapa oli luonteva myös aikaisempien tutkimustemme tuottaman laadullisten tutkimusmenetelmien osaamisen johdosta. Toinen tärkeä painotuksemme oli tutkimuksen monikielisyys. Tarkoitamme tällä sitä, että kyselyyn on mahdollista vastata usealla eri kielellä, mutta kysymyksiä ei muokata tietynlaisiksi eri kieli- ja väestöryhmille. Tällä tavoin pyrimme välttämään etukäteen kaventamasta sitä, miten ihmiset arjestaan, toimijuudestaan ja osallisuudestaan kertovat. Päädyimme toteuttamaan kyselyn niillä viidellä kielellä, joita kummatkin tai toinen meistä osaa.

Itse kysely tuli miettiä tilanteeseen ja alustaansa sopivaksi. Tämä tarkoitti niin poikkeusoloista mahdollisesti kuormittuneen arjen kuin sosiaalisen median hetkellisyyden ja lyhytjänteisyyden näkökulmista muun muassa sitä, että kysymykset olisi hyvä pitää lyhyinä ja melko yleisinä ja koko kyselyn tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Halusimme samalla kuitenkin tarjota tilaa myös tuulettaa ajatuksia ja tuntemuksia kirjoittamalla, mikäli vastaajalla oli siihen toive ja mahdollisuus. Yksi keskeinen ulottuvuus oli kyselyn läpinäkyvyys ja eettisyys sekä kyselyn tuottaman tiedon riittävä suojaaminen. Tämä edellytti muun muassa tietosuojaselosteen mahdollisimman huolellista laatimista sekä sen keskeisen sisällön kääntämistä kaikille kyselyn kielille. Jatkoa ajatellen yhteistyö kyselyä jakaneiden tahojen kanssa tarjoaa niin ikään tutkimuseettisesti tärkeän mahdollisuuden tiedottaa ja keskustella tutkimuksen tuloksista monipuolisesti erilaisilla foorumeilla.

Kyselymme keskittyminen lapsiperheisiin on mielestämme yhteiskunnalliselta ja tutkimuksen näkökulmasta perustelua, sillä monet tuen muodot ovat koronakriisin aiheuttamissa poikkeusoloissa vähentyneet sosiaalisten kontaktien rajoitusten vuoksi samaan aikaan, kun tuen tarpeet ovat useassa perheessä lisääntyneet erilaisten arjen muutosten ja työ-, päiväkoti- ja koulujärjestelyiden myötä. Poikkeusolot tuottavat näin uudenlaisia tilanteita arkeen ja yhteiskunnan toimintaan, ja samalla ne voivat alleviivata tai kärjistää jo olemassa olevia haasteita tai ongelmia niin perheiden arkielämässä ja hoivassa kuin esimerkiksi sosiaalipalveluiden saavutettavuudessa. Poikkeusolojen seuraukset ja vaikutukset näkyvät eri tavoin perheiden hyvin erilaisissa ja eriarvoisissakin tilanteissa. Juuri pyrkimys tehdä näkyväksi ja luoda ymmärrystä tällaisista tilanteista on nähdäksemme sosiaalityön tutkimuksessa keskeistä.

 

Eveliina Heino, Helsingin yliopisto

Hanna Kara, Åbo Akademi

 

Suunnittelemme alustavien tutkimustulostemme julkaisemista aikaisintaan syksyllä 2020. Tutkimuksesta löytyy lisätietoja: https://blogs.helsinki.fi/emheino/


 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete on vuonna 1998 perustettu tieteellinen yhdistys, jonka    tarkoituksena on saattaa yhteen sosiaalityön tutkijoita ja  käytännön toimijoita sekä toimia väylänä sosiaalityön tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen välillä.

   Seuraa ajankohtaisia tiedotteitamme Sosiaalityön tutkimuksen seuran Facebook-   ja Twitter-sivuilta!

 

XXIII  Sosiaalityön tutkimuksen päivät

 

Sosiaalityö professiona 2021

18.-19.2. 2021 Turun  yliopisto