Haku sosiaalityön valtion tutkimusrahoitukseen on auki!

Kolumni 4/2021 | 27.4.2021

Professori Anneli Pohjola kirjoitti kymmenen vuotta sitten, miten sosiaalityön tutkimuksen hyödyntämistä on Suomessa rajoittanut vakiintuneen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän puuttuminen (Pohjola 2011, 38). Artikkelissaan Pohjola (mt.) pohti myös sosiaalityön vaikuttavuuden vaadetta ja korosti, että sosiaalityön tietotarpeet ovat moninaisia ja sosiaalityössä hyödytään monipuolisesta tutkimuksesta.

Sosiaalityössä tarvitaan lisää isoaineistollista kvantitatiivista tutkimusta ja tietoa kumuloivia kirjallisuuskatsauksia. Toisaalta sosiaalityölle merkityksellistä tietoa tuottaa laadullinen tutkimus koskien niin sosiaalityön asiakkaiden kokemuksia tilanteissaan tapahtuneesta muutoksesta kuin laajempaakin yhteiskunnallista muutosta. Niin ikään käsitteellistävää ja ennakoivaa tutkimusta tarvitaan. (Mt; myös Mäntysaari 2020.) Rosi Enroos ja Mikko Mäntysaari (2017) ovat kirjoittaneet sosiaalityön mielekkäästä tutkimuksesta, joka on yhteydessä sosiaalityön ammatillisiin käytäntöihin. Sosiaalityön mielekäs tutkimus sisältää sekä empiiriseen tutkimukseen perustuvaa akateemisesti korkeatasoista tutkimusta että sosiaalityön eettisiä periaatteita lähtökohtanaan pitävää asiakkaiden kokemuksia korostavaa tutkimusta (mt.).

Haku ensimmäiseen valtion rahoittamaan yliopistotasoiseen sosiaalityön tutkimukseen avautui viime vuoden lokakuussa ja vuoden lopussa sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi päätökset uuden rahoitusmekanismin kautta toteutettavista tutkimushankkeista. Rahoitusta sai yhteensä kahdeksan hanketta, jotka kohdistuvat monipuolisesti sosiaalityön eri alueille kuten lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön sekä sosiaalityön käytännöistä nouseviin erilaisiin tarpeisiin, kuten vaikuttavuuteen, työmenetelmiin ja toimintamalleihin, sekä koronakriisin aikaiseen sosiaalityöhön. Uusi haku on paraikaa auki ja hakemuksia odotellaan ministeriöön 17.5.2021 mennessä. Samaan aikaan ministeriö valmistelee VTR-rahoitukseen liittyen myös pidempää ajallista perspektiiviä tavoittelevaa sosiaalityön tutkimusohjelmaa.

Sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen tavoitteena on käytännön vaikuttavuus. Käytäntöjen vaikuttavuutta vahvistetaan tutkimukseen perustuvalla sosiaalityöllä (research-based social work, Pohjola 2011, 21). Tutkimusosaamisen varmistaminen viekin ison siivun nykyisestä sosiaalityön koulutuksesta (Mäntysaari 2020, 55). Toisaalta on tunnistettu käytettävissä olevan sosiaalityön tutkimuksen volyymin vastaamattomuus käytäntöjen tietotarpeisiin, sekä käytännön sosiaalityöntekijöiden kohtaamat esteet pääsyssä tutkitun tiedon äärelle (Mäntysaari 2020, 62-63; myös Rosi & Mäntysaari 2017, 20, 22). Sosiaalityössä puhutaan toisinaan myös teorian ja käytännön välisestä kuilusta, joka tosin voi olla osin myytti tai hankaluutta sanoittaa olemassa olevien käytäntöjen tieteellistä perustaa. Ovathan muun muassa sosiaalityön ytimessä olevat eettisyys ja osallisuus sosiaalityön käytäntöteorioita, ja Mäntysaaren (2020, 52) mukaan esimerkiksi sosiaalityön asiakaslähtöisen kehittämisen tutkimusperusteisilla käytännöillä olisi annettavaa sosiaalityön ulkopuolellekin.

Sosiaalityön tutkimuksen pitkäjänteisen toteuttamisen ja sen rahoittamisen lisäksi on tärkeää, että tutkimustuloksia tiivistetään ja julkaistaan siten, että ne ovat sosiaalityön käytännöissä helposti hyödynnettävissä. Pohjola kirjoitti artikkelissaan (2011, 35) tutkimuksen ja käytännön onnistuneesta keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Ituja tutkimukseen perustuvista hyvistä ja vaikuttavista käytännöistä sekä niiden julkaisemisesta oli aiemmin esillä Sosiaaliportissa ja tällä hetkellä esimerkiksi Innokylässä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämissä sähköisissä käsikirjoissa. Tämän tyyppistä toimintaa tulee laajentaa ja sen tutkimusperusteisuutta vahvistaa, sillä tutkimusrahoituksen lisäksi tarvitsemme laadukkaita ja hyödynnettävissä olevia sosiaalityön tietovarantoja (ks. Mäntysaari 2020).

Haku sosiaalityön valtion tutkimusrahoitukseen on nyt auki! Valtion tutkimusrahoituksen myötä on otettu merkittävä askel tutkimusperustaisten sosiaalityön käytäntöjen vahvistamiseksi. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutuksen tiivistyessä vahvistuu myös tutkimukseen tietoisesti perustuva sosiaalityö.

 

Mari Kivistö, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

 

Lähteet:

Enroos Rosi & Mäntysaari Mikko 2017. Sosiaalityön tutkimuksen mielekkyydestä ja missiosta. Teoksessa Rosi Enroos, Mikko Mäntysaari & Satu Ranta-Tyrkkö (toim.) Mielekäs tutkimus: Näkökulmia sosiaalityön tutkimuksen missioihin. Tampere University Press. Tampere, 7-38.

Mäntysaari Mikko 2020. Sosiaalityön asiantuntijuus uusissa rakenteissa – vaatimukset koulutukselle ja tutkimukselle. Teoksessa Mikko Mäntysaari, Lea Suoninen-Ehriö, Anneli Pohjola, Mirja Satka & Jenni Simola (toim.) Sosiaaliala uudistuu – tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä. Huoltaja-säätiön julkaisuja. Helsinki, 51-72.

Pohjola Anneli 2011. Moniulotteinen vaikuttavuus. Teoksessa Anneli Pohjola, Tarja Kemppainen & Sanna Väyrynen (toim.) Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi, 9-42.

 

 


Kategoriat: Ajankohtaista, Kolumni

 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete on vuonna 1998 perustettu tieteellinen yhdistys, jonka    tarkoituksena on saattaa yhteen sosiaalityön tutkijoita ja  käytännön toimijoita sekä toimia väylänä sosiaalityön tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen välillä.

   Seuraa ajankohtaisia tiedotteitamme Sosiaalityön tutkimuksen seuran Facebook-   ja Twitter-sivuilta!

 

XXIII  Sosiaalityön tutkimuksen päivät

 

Sosiaalityö professiona 2021

18.-19.2. 2021 Turun  yliopisto