Gerontologinen sosiaalityö näkyväksi – tutkimustiedolla kohti vakiintunutta paikkaa palvelujärjestelmässä

2/2022 | 28.2.2022

Gerontologinen sosiaalityö on Suomessa ja muualla kehittymässä yhdeksi sosiaalityön erityisalueeksi. Tietoperustaltaan se kiinnittyy monialaiseen gerontologiseen tutkimustietoon. GERIT-tutkimushanke on yksi ensimmäisistä valtion tutkimusrahoitusta (VTR) saaneista hankkeista, joka tutkii gerontologista sosiaalityötä ja ikääntyvien sosiaalityön tarpeita tuoden osaltaan lisää tutkimustietoa ja ymmärrystä monialaiseen tietoperustaan.  

GERIT-tutkimushankkeessa kiinnostus on ikääntyneiden erityisen tuen tarpeissa sekä gerontologisen sosiaalityön paikassa ja roolissa palvelujärjestelmässä. Jo nyt tiedetään, että gerontologisen sosiaalityön asema eri kunnissa ja sote-alueilla vaihtelee. Tulevien hyvinvointialueiden ja tulevaisuuden sote-keskusten myötä hankkeemme sisällöt ovat entistä ajankohtaisempia ja tärkeitä niin palveluiden kehittämisen kuin ikääntyvän väestön hyvinvoinnin näkökulmasta.

Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lapin yliopiston yhteisesti toteuttamassa hankkeessa on kerätty laaja haastatteluaineisto gerontologisilta sosiaalityöntekijöiltä, asiakas- tai palveluohjaajilta, kolmannen sektorin toimijoilta sekä gerontologisen sosiaalityön asiakkailta. Lisäksi käytössä on ikääntyneitä koskeva asiakasasiakirja-aineisto. Aineistojen myötä olemme saaneet tärkeää uutta tietoa niin gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden kuin heidän kanssaan työskentelevien kertomana.

Hankkeen kolmessa työpaketissa vastaamme erityisesti muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten erilaiset elämäntilanteet tuottavat erityisen tuen tarvetta vanhoilla ihmisillä ja millä tavoin tuen tarpeita tunnistetaan erilaisissa toimintaympäristöissä? Mistä ja miten erityisen tuen tarpeessa olevat vanhat ihmiset ohjataan gerontologisen sosiaalityön palveluihin? ja Millä tavoin gerontologisen sosiaalityön työmenetelmissä huomioidaan moniulotteinen huono-osaisuus?

Itä-Suomen yliopisto vastaa työpaketista, jonka läpileikkaavana näkökulmana on niin sanottu portinvartijuus. Vanhuspalvelulaki (L 980/2012) korostaa oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita ikäihmisille (14§) ja sitä, että ne ovat yhdenvertaisesti saatavilla (7§). Kuitenkaan palveluita ei aina käytännössä koeta riittävinä, ja tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin pääsy on monelle iäkkäälle vaikeaa. Tällöin kyse voi olla palveluihin liittyvästä syrjäytymisestä, mutta usein myös muista elämäntilanteeseen liittyvistä haasteista. Palvelujärjestelmä pyrkii tehokkuuteen ja asiakkaiden ohjautumiseen oikeisiin palveluihin asiakas- tai palveluohjauksen kautta. Käytäntö voi kuitenkin olla monimutkainen ja sotkuinenkin. Monimutkaisiin pulmiin ei useinkaan löydy yksinkertaisia syitä tai ratkaisuja.    

Portinvartijuutta tarkastelemme erityisesti suhteessa pääsyyn gerontologisen sosiaalityön palveluihin. Jotta ikääntyneiden asiakkaiden palvelutarpeeseen voidaan vastata oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla, on osattava tunnistaa, mitkä tekijät aiheuttavat gerontologisen sosiaalityön tarvetta. Sosiaalisen tilanteen ja sosiaalityön tarpeiden tunnistaminen voi kuitenkin olla haasteellista. Keskitettyjen asiakas- ja palveluohjausyksikköjen palveluohjaajat joutuvat usein työskentelemään tiukkojen resurssien ja asiakkaan tavoitteiden tukemisen ristipaineessa, eikä heillä välttämättä ole sosiaalityön ja siihen liittyvien ilmiöiden asiantuntemusta.

Sosiaalihuoltolaki (L 1301/2014) edellyttää sosiaalityöntekijän kelpoisuutta erityisen tuen tarpeessa (3§) olevan henkilön palvelutarpeen arvioijalta (36§) sekä omatyöntekijältä (42§). Erityisen tuen tarpeen määrittelyn on kuitenkin havaittu kaipaavan selkeytystä sekä teoriassa että käytännössä, eikä kaikilla alueilla ikääntyneille asiakkailla ole nimettyä sosiaalityöntekijää erityisen tuen tarpeesta huolimatta.

Gerontologisen sosiaalityön paikka ikääntyneiden palvelujärjestelmässä ja tulevissa sote-rakenteissa on turvattava, jotta ikääntyvien oikeudet tarvitsemiinsa palveluihin toteutuvat. Iän karttuminen ei tarkoita sosiaalisten ongelmien katoamista. Lisäämällä gerontologisessa sosiaalityössä tarvittavaa tutkimustietoa ikääntyneiden vaikeista elämäntilanteista ja sosiaalityön työmenetelmistä turvataan ikääntyneiden hyvinvointia ja edistetään yhteistyötä monialaisissa ja moninaistuvissa toimijoiden verkostoissa. Samalla edistetään keskustelua ikääntyneiden kanssa tehtävän sosiaalityön sisällöistä ja kehittämistarpeista niin sosiaalityön ammatin kuin laajemmin gerontologian alan ja ikääntyville suunnattujen palvelujen sisällä.

 

Riitta-Liisa Kinni

Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto                                      
Sosiaalityön tutkimuksen seura ry, puheenjohtaja

 

Elisa Tiilikainen

Apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, puheenjohtaja

Kategoriat: Ajankohtaista, Kolumni

 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete on vuonna 1998 perustettu tieteellinen yhdistys, jonka    tarkoituksena on saattaa yhteen sosiaalityön tutkijoita ja  käytännön toimijoita sekä toimia väylänä sosiaalityön tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen välillä.

   Seuraa ajankohtaisia tiedotteitamme Sosiaalityön tutkimuksen seuran Facebook-   ja Twitter-sivuilta!

 

 

 

Tulossa:

Sosiaalityön tutkimuksen päivät 2023

Päivien teema: Sosiaalityö ja moninaisuus

16. - 17.2.2023 Helsingin yliopisto

 

 Päivien nettisivut on avattu ja niihin voi tutustua osoitteessa:

 https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat-2023

Webpages of the days are now open and are available at:

https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat-2023/info-english

Dagarnas hemsida har öppnats och kan ses på:

https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat-2023/information-pa-svenska