Hyvinvointia ja osallisuutta valtavirran laidalla

2.10.2022

Sosiaalihuoltolain 8§ velvoittaa kuntia seuraamaan erityisen tuen tarpeessa olevien asukkaiden hyvinvointia, kehittämään heidän palvelujaan ja välittämään tietoa heidän kohtaamistaan sosiaalisista ongelmista. Käytännössä säännöstä noudatetaan heikosti. Esimerkiksi päihteitä ongelmallisesti käyttäviä koskeneessa selvityksessä sosiaalityöntekijöistä vain 11 % vastasi myönteisesti väittämään ”kunnassani seurataan erityistä tukea tarvitsevien päihteitä käyttävien asiakkaiden hyvinvointia ja kehitetään heidän palveluitaan[1].

Päijät-Hämeessä sosiaalihuoltolain säädös päätettiin ottaa haltuun toteuttamalla kohdennettu hyvinvointikysely erityisen tuen tarpeessa oleville alueen asukkaille. Kysely tehtiin jalkautumalla palveluihin, joissa tiedettiin tällaisia alueen asukkaita kohdattavan. Aineistoksi saatiin kerättyä kaikkiaan 147 vastausta. Kyselyn idea kumpusi lain velvoitteeseen vastaamisesta, mutta tietoa tarvittiin myös rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen. Alueella oli lisäksi tarve täydentää koko väestön hyvinvointia kartoittaneen nettikyselyn tuottamaa tietoa, koska sen vastaajissa olivat aliedustettuina nuoret, miehet, työttömät sekä henkilöt, joiden koulutustaso on matala[2].

Hyvinvoinnin lisäksi kohdennetulla kyselyllä selvitettiin erityisen tuen tarpeessa olevien osallisuutta. Kyselyyn sisällytettiin THL:n kehittämä osallisuusindikaattori[3], jonka on todettu toimivan erittäin hyvin osallisuuden mittaamisessa. Indikaattorin tulokset esitetään pistemääränä, asteikolla 0–100. Mitä korkeammat pisteet, sitä vahvempi kokemus osallisuudesta. Aikuisväestön osallisuusindikaattorin keskiarvo oli FinSote 2019 -aineistossa 75,2[4] ja vuonna 2021 toteutetussa Päijät-Hämeen hyvinvointikyselyssä 74,52. Kohdennetussa kyselyssä kaikkien vastaajien indikaattorin keskiarvo on 67,5 pistettä, mikä on huomattavasti edellä mainittuja matalampi.

Kohdennetun kyselyn osallisuusindikaattorin pisteissä on suurta vaihtelua eri palvelujen välillä. Vapaamuotoisissa kohtaamispaikoissa osallisuuden kokemus on jopa alueen alkuperäistä hyvinvointikyselyä vahvempi (76 pistettä), mutta mielenterveyskuntoutujien palvelussa huomattavasti matalampi (58 pistettä). Mielenterveyskuntoutujien palvelusta yksikään vastaaja ei myöskään ole täysin samaa mieltä osallisuusindikaattorin väittämien ”olen tarpeellinen muille ihmisille” sekä ”tunnen, että elämälläni on tarkoitus” kanssa. Ero on merkittävä verrattaessa alueen alkuperäiseen hyvinvointikyselyyn, jossa 46 % vastaajista oli väittämien kanssa täysin samaa mieltä.

Kiinnostavien osallisuutta koskevien havaintojen lisäksi aineistosta nousee vahvasti esiin se, miten paljon huolta taloudellinen tilanne aiheuttaa vastaajien keskuudessa. Taloudellinen tilanne on asia, johon ollaan tyytymättömiä ja johon toivotaan muutosta. Puolella vastaajista on vaikeuksia kattaa tuloillaan kaikki menonsa. Hankalinta menojen kattaminen on sosiaalisen kuntoutuksen ja asunnottomien tukiasumisen vastaajille, joista 82 % kokee vaikeuksia menojensa kattamisessa sekä toipuvien päihderiippuvaisten kohtaamispaikan vastaajille, joista vaikeuksia on 73 prosentilla. Myös köyhyyden kokemus on vastaajien keskuudessa yleistä. Rahan puutteen vuoksi lääkkeitä jätetään hankkimatta ja lääkärissä käymättä. Vastaajilla on myös pelkoa siitä, että ruoka loppuu ennen kuin saa rahaa hankkia sitä lisää. Peräti 49 % vastaajista on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärissäkäynneistä rahanpuutteen vuoksi, mikä on huomattavasti korkeampi osuus kuin väestössä keskimäärin. Kansallisen FinSote-tutkimuksen mukaan vuonna 2020 koko maassa 18,3 % väestöstä (Päijät-Häme 18,5 %) oli kokenut vastaavia vaikeuksia[5].

Palvelujen käyttöä ja riittävyyttä koskevien vastausten osalta erityisesti mielenterveyspalvelut näyttäytyvät palveluina, joita kohdennetun kyselyn vastaajat ovat hakeneet, mutta eivät ole saaneet. Ne ovat vastaajien mukaan myös palveluja, joita on käytetty, mutta ne on koettu riittämättömiksi. Mielenterveyspalveluja riittämättömästi saaneiden osuus on erityisen korkea sosiaalisen kuntoutuksen ja asunnottomien tukiasumisen vastaajilla, toipuvien päihderiippuvaisten kohtaamispaikan vastaajilla sekä mielenterveyskuntoutujien palvelun vastaajilla. Myös toimeentulotuen palvelut koetaan riittämättömiksi. Kaikkiaan palvelua riittämättömästi saaneiden osuus on korkein ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen palvelussa (55 %), mielenterveyspalveluissa (43 %) ja perustoimeentulotuessa (40 %).

Aineistosta löytyy myös paljon toiveikkuutta. Asunnottomien tukiasumisen asiakkaat ovat usein henkilöitä, joille on kasautunut monenlaista huono-osaisuutta. Nämä vastaajat vaikuttavat kuitenkin olevan onnellisia pienistä asioista, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, että on saatu jokin asia hoidettua tai lasku maksettua. Toipuvien päihderiippuvaisten kohtaamispaikan vastaajien toiveikkuus puolestaan näkyy siinä, että heistä 66 % arvioi hyvinvointinsa olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä parempi. Osuus on huomattavasti korkeampi kuin alueen alkuperäisessä hyvinvointikyselyssä, jossa vastaajista 30 % arvioi hyvinvointinsa paranevan.

Selvitys herättää lukuisia jatkokysymyksiä. Kohdennetun kyselyn otos on pieni ja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien sairaudet sinänsä saattavat aiheuttaa osattomuuden kokemusta, näköalattomuutta ja toivottomuutta. Olisiko osallisuudelle silti jotain tehtävissä? Miten voisimme lisätä kokemusta elämän mielekkyydestä ja tarpeellisuudesta? Entä mitä voimme päätellä vapaamuotoisten kohtaamispaikkojen korkeasta osallisuudesta? Pitäisikö meidän pyrkiä lisäämään alueen asukkaiden mahdollisuuksia kohtaamiseen tai olisiko hyvä tukea kolmannen sektorin toimijoita vapaamuotoisten kohtaamispaikkojen perustamiseen ja ylläpitoon? Vai olisiko tässä kenties yhdyskuntatyön ja yhteisösosiaalityön paikka?

Selvitystyössä ilmeni myös monia kehittämistarpeita. Keskeinen haaste on tavoittaa jatkossa myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole minkään palvelujen piirissä. Toinen ratkaistava asia on oikeiden käsitteiden löytäminen. Erityisen tuen tarve osoittautui käsitteenä hankalaksi eikä se lopulta välttämättä kuvaa kaikkia kohdennetun kyselyn moninaisia vastaajia. Todennäköisesti kyselyllä tavoitettiin useita erityisen tuen tarpeessa olevia asukkaita, mutta kaikkia vastaajia ei voi määrittää erityisen tuen tarpeessa oleviksi.

Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa todetaan erityisen tuen tarpeessa olevilla henkilöillä itsellään olevan paras asiantuntemus omien palvelujensa kehittämiseen, mutta heillä on vaikeuksia saada omia kokemuksiaan ja mielipiteitään kuulluiksi[6]. Tämä oli ensimmäinen yritys nostaa kokemuksia esiin ja tästä on hyvä jatkaa. Kohdatuista haasteista ja kehittämistarpeista huolimatta selvitys tuottaa tietoa sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien alueen asukkaiden hyvinvoinnista, jotka yleisesti jäävät avointen nettikyselyjen ulkopuolelle.

 

Tuula Carroll

Suunnittelija, VTM
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos

 


[1] Kuusisto Katja, Eqvist Eeva & Kalliomaa-Puha Laura (2021) Erityistä tukea tarvitsevat päihteitä ongelmallisesti käyttävät asiakkaat sosiaalityöntekijöiden tulkinnoissa. Yhteiskuntapolitiikka 86 (2021):4. Haettu osoitteesta YP 4/2021 Erityistä tukea tarvitsevat päihteitä ongelmallisesti käyttävät asiakkaat sosiaalityöntekijöiden tulkinnoissa (julkari.fi)

[2] Päijät-Hämeen hyvinvointikyselyn tulokset (2021). Haettu 23.9.2022 osoitteesta Päijät-Hämeen hyvinvointikysely 2021_tulokset (paijat-hame.fi)

[3] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos : Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. (20.10.2020). Haettu 23.9.2022 osoitteesta Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta - THL

[4] Hedman L, Ikonen J, Leemann L, Koskela T, Martelin T, Solin P, Tamminen N, Parikka S (2021) Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan – FinSote 2019 -tutkimuksen tuloksia Tutkimuksesta tiiviisti 5/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[5] Parikka S, Koskela T, Ikonen J, Kilpeläinen H, Hedman L, Koskinen S, & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote. Haettu 23.9.2022  osoitteesta  Tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia (%) - Taulukko - FinSote - THL (terveytemme.fi)

[6] Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Haettu 23.9.2022 osoitteesta 05_17_Sosiaalihuoltolain soveltamisopas.pdf (valtioneuvosto.fi)


Kategoriat: Ajankohtaista, Kolumni

 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete on vuonna 1998 perustettu tieteellinen yhdistys, jonka    tarkoituksena on saattaa yhteen sosiaalityön tutkijoita ja  käytännön toimijoita sekä toimia väylänä sosiaalityön tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen välillä.

   Seuraa ajankohtaisia tiedotteitamme Sosiaalityön tutkimuksen seuran Facebook-   ja Twitter-sivuilta!

 

 

 

Tulossa:

Sosiaalityön tutkimuksen päivät 2023

Päivien teema: Sosiaalityö ja moninaisuus

16. - 17.2.2023 Helsingin yliopisto

 

 Päivien nettisivut on avattu ja niihin voi tutustua osoitteessa:

 https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat-2023

Webpages of the days are now open and are available at:

https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat-2023/info-english

Dagarnas hemsida har öppnats och kan ses på:

https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat-2023/information-pa-svenska