Kohti sateenkaari-inklusiivisempaa sosiaalityötä

14.11.2023

Suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen kentällä on käyty vasta hyvin vähän keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden ja yhteisöjen erityistarpeista ja sosiaalityön mahdollisista rooleista vähemmistöihin kuuluvien liittolaisena, puolustajana ja haitallisten normien, rakenteiden ja hiljaisuuden purkajana. Aihe on yhä ajankohtaisempi, ja sen käsittelyyn sosiaalityön tutkimuksessa, opetuksessa ja käytännöissä on tärkeä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvaksi identifioituvien nuorten ja aikuisten määrä on kasvussa Suomessa. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvä käsitteistö ja representaatio on sekä kansainvälisesti että suomalaisittain laajentunut 2000-luvulla merkittävästi (Rossi, 2017). Myös monenlaisten sateenkaariperheiden määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi osittain avioliittoa, hedelmöityshoitoja ja vanhemmuutta säätelevän lainsäädännön ja käytäntöjen yhdenvertaisuuden parantamisen seurauksena (Pietiläinen, Toivola & Wallenius, 2023). On tärkeää, että sosiaalityöntekijöillä on riittävästi tuntemusta identiteettien ja perheiden moninaisuudesta, siihen liittyvästä lainsäädännöstä, yksilöiden ja perheiden tukipalveluista ja transihmisten terveydenhuollosta.

Toisaalta myös homo- ja transvihamielinen retoriikka on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa viime vuosina, ja syrjinnän aiheuttama vähemmistöstressi heikentää sateenkaariväestön psyykkistä ja fyysistä terveyttä (ILGA-Europe, 2022; Huuska, 2023). Suomalaisissa kouluterveyskyselyissä on vuodesta 2019 alkaen kerätty erikseen tietoa sateenkaarinuorten hyvinvoinnista, ja tulokset ovat hälyttäviä. Sateenkaarinuorilla on cis-heteronuoria korkeampi riski mielenterveysongelmiin, päihdeongelmiin, itsetuhoisuuteen sekä henkisen ja fyysisen väkivallan kokemiseen koulussa ja kotona (Jokela ym., 2020). Norjalaisen kirjallisuuskatsauksen mukaan sateenkaarinuoret ovat yliedustettuja lastensuojelussa ja voivat psyykkisesti cis-heteronuoria huonommin (Kaasbøll ym., 2021). Suomessa sekä transnuoret että -aikuiset kokevat huomattavia esteitä pääsyssä sukupuolta vahvistavan terveydenhuollon piiriin, millä on laajoja seurauksia heidän psykososiaaliselle hyvinvoinnilleen ja toimintakyvylleen (Salovaara, 2022).

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten, nuorten ja aikuisten palvelutarpeisiin vastaamiseksi on tärkeää, että sosiaalityöntekijöillä on vahvaa ammatillista osaamista aiheesta. Kansainvälisesti seksuaalisuuden moninaisuutta on käsitelty sosiaalityön tutkimuksessa jo pitkään, mutta sukupuolen moninaisuuden käsittely on kansainvälisestikin vähäistä (Stevens, 2022). Silloin kun transihmisyyttä käsitellään sosiaalityön kirjallisuudessa, tutkimus kohdistuu useimmiten Yhdysvaltojen, Kanadan tai Iso-Britannian kontekstiin (Stevens, 2022). Suomessa sosiaalityön tutkimusta transidentiteettien osalta ei ole julkaistu lainkaan, ja myös laajempi sateenkaariteemoja koskeva sosiaalityön tutkimus on alkutekijöissään (Söderström, 2022).

Kotimaisen tutkimuksen vähyys heijastuu aiheen puutteelliseen käsittelyyn suomalaisessa sosiaalityön koulutuksessa, mikä taas aiheuttaa aukkoja sosiaalityöntekijöiden osaamiseen. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden käsittelemisen laiminlyönti sosiaalityön tutkimuksessa ja koulutuksessa on yksi rakenteellisen hetero- ja cisnormatiivisuuden muoto (Profitt & Richard, 2016; Söderström, 2022). Pahimmillaan tämä näkyy sateenkaarevien sosiaalityön asiakkaiden palvelutarpeiden ohittamisena sekä heidän sosiaalipalveluissa kokemanaan vähemmistöstressinä, stigmana ja syrjintänä (Kaasbøll ym., 2021; Pichette, 2016; Söderström, 2022). Rakenteelliset hiljaisuudet ja normatiivisuudet seksuaalisuuden ja sukupuolen ympärillä vaikuttavat kielteisesti myös sateenkaarevien sosiaalityön ammattilaisten, opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen (Profitt & Richard, 2016).

Kannustamme kaikkia sosiaalityöntekijöitä niin asiakastyön kentällä kuin tutkimuksessa ja opetuksessa purkamaan aktiivisesti normeja, hiljaisuutta ja haitallisia rakenteita työskennellessään sateenkaarevien aikuisten, lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Sosiaalityössä on oleellista nähdä niin vähemmistöidentiteetteihin ja -kokemuksiin liittyvät palvelun tarpeet sekä rakenteellinen syrjintä kuin myös se kaikki erityinen kokemus, viisaus ja resilienssi, jota jokainen sateenkaari-ihminen kantaa mukanaan.   

Hyvänä muistutuksena sateenkaari-inklusiivisemman sosiaalityön merkityksestä toimii sosiaalityön kansainvälinen määritelmä. Kansainvälinen sosiaalityöntekijäjärjestö International Federation of Social Workers (IFSW) on vuonna 2014 määritellyt sosiaalityön käytäntöön perustuvaksi professioksi ja tieteenalaksi, jolla muun muassa edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä. Sosiaalityön keskeisinä periaatteina ovat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, kollektiivisen vastuun sekä moninaisuuden kunnioittaminen. (IFSW, 2014.) Näiden periaatteiden tulisi läpäistä sosiaalityön koulutus, tutkimus ja ammattikäytännöt nykyistä paremmin sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden että myös muiden keskenään risteävien erojen ja eriarvoisuuksien osalta.

Inka Söderström, sosiaalityön yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto

Mimosa Puumalainen, laillistettu sosiaalityöntekijä

 

Lähteet:

 

Huuska, M. (2023). Vähemmistöstressi ja resilienssi sukupuoli- ja sateenkaarikirjolla. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote (s. 116–128). PS-kustannus.

International Federation of Social Workers (IFSW) (2014). Global Definition of Social Work. https://www.ifsw.org/what-is-social-work/global-definition-of-social-work/

ILGA Europe. (2022). Annual review of the human rights situation of lesbian, gay, bisexual, trans and intersex people in Europe and Central Asia. ILGA Europe. https://www.ilga-europe.org/files/uploads/2022/04/annual-review-2022.pdf

Jokela, S. & Luopa, P. & Hyvärinen, A. & Ruuska, T. & Martelin, T. & Klemetti, R. (2020). Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Työpaperi 38/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kaasbøll, J. & Pedersen, S. A. & Paulsen, V. (2022). What is known about the LGBTQ perspective in child welfare services: A scoping review. Child & Family Social Work, 27(2), 358–369.

Pichette, J. (2016). Challenging transmisogyny: From the classroom to social work practice. Teoksessa Hillock, S. & Mulé, N. J. (toim.) Queering social work education. UBC Press.

Pietiläinen, M., Toivola, J. & Wallenius, M. (30.6.2023). Sateenkaariperheiden määrä on kasvanut tasaisesti – näkyvyys tilastoissa parantunut lakimuutosten myötä. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/sateenkaariperheiden-maara-on-kasvanut-tasaisesti-nakyvyys-tilastoissa-parantunut-lakimuutosten-myota/

Rossi, L-M. (2017). Hauras, korjaava ja parantumaton queer. SQS, 1/2017, 1–18.

Profitt, N. J. & Richard, B. (2016). Feminist and queer rights: The lived and living experience of queer social work faculty. Teoksessa Hillock, S. & Mulé, N. J. (toim.) Queering social work education (s. 93–110). UBC Press.

Salovaara, S. (2022). Sukupuolen korjaushoitojen saatavuus Suomessa: Sukupuolen korjaushoitoja toivoneiden ja saaneiden kokemuksia hoitojen saatavuudesta ja hoitoon pääsyn esteistä vuosina 2003–2021. Seta ry. 

Stevens, O. (2022). Trans voices in social work research: what are the recommendations for anti-oppressive practice that includes trans people? Critical and Radical Social Work, 10(3), 422–437.

Söderström, I. (2022). Heteronormatiivisuus sosiaalityössä pakolaistaustaisten ihmisten kanssa. Teoksessa Keränen, M. & Niemi, R. (toim.) Ympäristöt ja rakenteet sosiaalityössä (s. 106–119). Tutkiva sosiaalityö. Ammattijärjestö Talentia ry / Talentia-lehti ja Sosiaalityön tutkimuksen seura.


Kategoriat: Ajankohtaista, Kolumni

 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete on vuonna 1998 perustettu tieteellinen yhdistys, jonka    tarkoituksena on saattaa yhteen sosiaalityön tutkijoita ja  käytännön toimijoita sekä toimia väylänä sosiaalityön tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen välillä.

   Seuraa ajankohtaisia tiedotteitamme Sosiaalityön tutkimuksen seuran Facebook-   ja Twitter-sivuilta!