Nostoja aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen liittyvistä lausunnoista

24.4.2024

Vuodesta 2001 alkaen palkansaajilla ja yrittäjillä on ollut mahdollisuus hyödyntää Työllisyysrahaston maksamaa aikuiskoulutustukea kehittääkseen työssä tarvittavaa osaamistaan ja pitääkseen yllä ammattitaitoaan. Tukea on voinut saada tutkinnon tai sen osien suorittamiseen sekä ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen. (Työllisyysrahasto 2023a, 25.) Nyt tuota tukea ollaan lakkauttamassa (HE 8/2024), mutta mitä valtionhallinnossa tästä esityksestä itse asiassa ajatellaan?

Lausunnonantajia on ollut kaikkiaan 78. Heidän kirjonsa on monipuolinen, karkeasti ottaen aina yksityishenkilöistä elinkeinoelämän ja työnantajien edustajiin ja aikuiskoulutustukea saaviin, koulutusta järjestäviin ja eri aloille opiskeleviin, erilaisia etuuksia myöntäviin sekä työllisyyttä hoitaviin tahoihin.

Tiettyjen intressiryhmien tarkastelun sijaan nostan esiin muiden valtionhallinnon toimijoiksi katsottavien opetus- ja kulttuuriministeriön, oikeusministeriön, Opetushallituksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön sosiaali- ja terveysministeriölle antamia lausuntoja, koska ne ovat hämmästyttävän yksimielisiä kriittisyydessään tuen lakkauttamisesta. Työllisyyden kasvutavoitteisiin viitataan hallituksen esityksessä (HE 8/2024, 1.1 Tausta). Kuitenkaan edes työllisyyden hoidon kannalta relevantti työ- ja elinkeinoministeriö ei kannata esitystä varauksetta. Se myös toteaa suoraan, ettei aikuiskoulutustuen lakkauttamisella edes välttämättä ole positiivisia vaikutuksia taloudelle, yrityksille ja työllisyydelle. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024.)

Hallituksen esityksen (HE 8/2024) tutkimusperusta ei ole ajantasaista eikä tutkimustieto vaikutuksista riittävää (Työ-ja elinkeinoministeriö 2024). Tämä on jo yleisen lainvalmistelun kannalta huolestuttavaa. Oikeusministeriö (2024) puolestaan kirjoittaa lausunnossaan mahdollisesta perustuslainvastaisuudesta, ristiriidasta opintotuen kanssa, sekä huomauttaa kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioinnin puutteesta ja yhteisvaikutuksista nyt leikkauslistalla oleviin muihin sosiaalietuuksiin nähden.

Työ- ja elinkeinoministeriön (2024) mukaan siirtymäajan olisi tullut olla pidempi. Siirtymäajan epäselvyyteen kiinnittävät huomiota lausunnossaan myös oikeusministeriö (2024) ja sen pituuden riittävyyteen (opetus- ja kulttuuriministeriö 2024). Työllisyysrahaston (2023b) mukaan epäselvä siirtymäaika kohtelee eri tavoin palkansaajia ja yrittäjiä.

Avoimen yliopiston toimijana myös me olemme huomanneet aikuiskoulutustuella (sosiaalityötä) opiskelemaan ryhtyneiden ja vielä ryhtymään aikovien yhteydenottojen kasvun – on epäselvää, milloin niiden opintojen pitäisi alkaa, jotka vielä oikeuttavat aikuiskoulutustuen saamiseen ja milloin sen maksaminen päättyy. 

Muut valtionhallinnon toimijat oikeusministeriötä lukuun ottamatta ovat huolissaan osaavan työvoiman saatavuudesta (ks. opetus-ja kulttuuriministeriö 2024; oikeusministeriö 2024; Opetushallitus 2024 & työ- ja elinkeinoministeriö 2024). Opetushallitus (2024) ennakoi sosiaalityöntekijäpulan pahenevan ja toteaa esityksen vaikuttavan kielteisesti paitsi työvoiman saatavuuteen, myös veto- ja pitovoimaan erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla. Aikuiskoulutustuella opiskeltavista aloista juuri sosiaali- ja terveysalat ovat olleet suosituimpia (Työllisyysrahasto 2023a, 28).

Myös opetus- ja kulttuuriministeriö (2024) kiinnittää lausunnossaan huomiota osaajapulaan naisvaltaisilla matalapalkkaisilla sosiaali- ja terveysaloilla jo tällä hetkellä. Yhä useampi on yhdistänyt työnteon ja opiskelun aikuiskoulutustuen turvin (Työllisyysrahasto 2023a, 26). Opetus- ja kulttuuriministeriön (2024) mukaan työn ja opiskelun yhteensovittaminen vaikuttaa myös opiskelutapoihin. Koulutuksen tarjoajien näkökulmasta tulisi mahdollistaa yhä enemmän paikasta riippumatonta opetusta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Jatkossa tarvittaneen myös erilaisia tilauskoulutuksia, oppisopimuskoulutusta ja malleja palkalliseen opintovapaan pitämiseen, mikä edellyttää vastaantuloa myös korkeakouluilta ja muilta koulutuksen järjestäjiltä.

Mitä nämä näkymät sosiaalityön opetuksen kannalta sitten tarkoittavat entistä joustavampien opiskeluvaihtoehtojen mahdollistamisen lisäksi? Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen-hankkeen loppuraportissa (2023, tiivistelmä) todetaan, että päällekkäisen opiskelun vähentämiseksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen tulisi jatkossa päästä suoraan yliopistoon maisterintutkintoa suorittamaan. Sosiaalityö on kuitenkin säännelty ammatti, ja kelpoisuusehdot asettavat reunaehtoja sosiaalityöntekijän pätevyyden saavuttamiselle (mt., 60-61).

Aikuiskoulutustukea saavista yli 80 % opiskelee tutkintotavoitteisesti ja noin kolmasosa opiskelijoista yliopistoissa (Työllisyysrahasto 2023a, 27-28). Työllisyysrahastolta ei ollut mahdollista saada eriteltyä tietoa siitä, kuinka moni avoimen yliopiston opiskelija saa aikuiskoulutustukea ja moniko heistä opiskelee sosiaalityötä. Tietoa ei myöskään ollut saatavissa siitä, miten sosiaalityön opiskelu aikuiskoulutustuella kohdentuu avointen yliopistojen kesken.

Yliopistojen tulee jatkaa sosiaalityön tarjoamista avoimina yliopisto-opintoina, jotta työn ohessa opiskelu mahdollistuu (Sosiaali- ja terveysalan...2023, 159). Jatkuvan oppimisen näkökulmasta tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi on tarjottava palvelujärjestelmän tarpeista lähteviä tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia (mt., 139-140). Tarpeista oman osaamisen päivittämiseen kielii myös se, että 13,7 % aikuiskoulutustukea saavista suorittaa joko pelkästään tutkinnon osia tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta (Työllisyysrahasto 2023a, 28).

Meillä avoimessa yliopistossa opiskelevat ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka haluavat lisätä ymmärrystään lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja lastensuojelusta moniammatillisuuden hengessä. Tai opiskelijat voivat olla aineenopettajia, jotka haluavat suorittaa yksittäisiä opintojaksoja ja tällä tavoin hyödyntää opetuksessaan tietoa vaikkapa alueellisen segregaation vaikutuksista.

Millaisen viestin yhteiskunta aikuiskoulutustuen poistamisella lähettää niille ihmisille, jotka haluavat kehittää ja ylläpitää omaa osaamistaan koko työuransa ajan? Tätä kysyi lausunnossaan myös työ- ja elinkeinoministeriö (ks. 2024).

 

Minna Strömberg-Jakka

VTM, sosiaalityön ja perheopintojen yliopistonopettaja,

Jyväskylän yliopiston Avoin yliopisto

 

LÄHTEET

HE 8/2024. 2024. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_8+2024.aspx Viitattu 21.3.2024.

Oikeusministeriö. 2024. Lausuntopalvelu.fi. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero VN/23407/2023. Lausunto 5.1.2024.

Opetushallitus. 2024. Lausuntopalvelu.fi. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero VN/23407/2023. Heidi Ruonalan lausunto 4.1.2024.

Opetus-ja kulttuuriministeriö. 2024. Lausuntopalvelu.fi. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero VN/23407/2023. Lausunto 5.1.2024.

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen-hanke. 2023. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö & sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:15. Helsinki: Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164706/VN_2023_15.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 24.3.2024.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Lausuntopalvelu.fi. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero VN/23407/2023. Lausunto 4.1.2024.

Työllisyysrahasto. 2023a. Vuosikertomus 2023. https://www.sttinfo.fi/ir-files/69817871/7659/8620/Tyollisyysrahasto%20Vuosikertomus%202023.pdf Viitattu 21.3.2024.

Työllisyysrahasto. 2023b. Lausuntopalvelu.fi. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero VN/23407/2023. Lausunto 18.12.2023.


Kategoriat: Ajankohtaista, Kolumni

 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete on vuonna 1998 perustettu tieteellinen yhdistys, jonka    tarkoituksena on saattaa yhteen sosiaalityön tutkijoita ja  käytännön toimijoita sekä toimia väylänä sosiaalityön tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen välillä.

   Seuraa ajankohtaisia tiedotteitamme Sosiaalityön tutkimuksen seuran Facebook-   ja Twitter-sivuilta!