Sosiaalityön ja tutkimuksen tieto päätöksenteon tukena

Sosiaalityön ja sen tutkimuksen edellytykset ovat Sosiaalityön tutkimuksen seuran 20 toimintavuoden aikana muuttuneet. Juuri nyt sosiaalityön ja sen tutkimuksen asemaan vaikuttavat monet kansalliset ja kansainväliset muutokset yhteiskunnassa ja koulutuksessa, joihin myös väistyvä puheenjohtaja Elina Virokannas viittasi helmikuun kolumnissaan.

Resurssien lisäämisen sijaan koulutukseen ja tutkimukseen on kohdistunut tuntuvia leikkauksia. Sosiaalityön tutkimuksen seuran tulevan toimintakauden yhtenä painopisteenä on jäsentää muuttuvaa toimintaympäristöä osallistumalla ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja asettumalla tukemaan tutkimuksen edellytyksiä. Lena Näre ja Markus Jäntti (2016) ovat nostaneet osuvasti esiin tutkimuksen asemaa koulutusleikkausten keskellä. Tutkimusrahoituksen merkityksestä kirjoittaessaan he totesivat, että tutkimuksen tärkein tulos ei ole julkaisu, keksintö tai sovellus, vaan se että tutkija pystyy reagoimaan muuttuvaan maailmaan, syventymään tutkimukseensa yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa ja muuttamaan maailmaa pitkällä aikavälillä. Tieto asettuu vaikuttavuustiedoksi vasta, kun sillä onnistutaan vaikuttamaan työn käytäntöihin. Tutkimusta ei siten ole tarkoituksenmukaista arvioida kvartaalitalouden keinoin. Vaikuttavuutta on hyvä tavoitella myös sosiaalityön tutkimuksessa, mutta samalla on hyvä muistaa että muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tutkimustieto ei täysin tavoita poliittisen päätöksenteon tarpeita ja sen nopeaa sykliä. Poliittisten mandaattien aikajänteet ja tuloksellisuusvaateet johtavat tilanteisiin, joissa muutoksia ajetaan kuin ”käärmettä pyssyyn”. Näissä tilanteissa pitäisi olla aikaa olemassa olevan tutkimustiedon tarkastelulle, uusien kysymyksenasettelujen esiin nostamiselle ja tarvittaessa suunnanmuutoksille. Päätöksenteon keskiössä tulisi olla asiakkaan tarpeisiin vastaaminen ja palvelupolun sujuvuus. Yksi esimerkki edellä mainitun kaltaisen poliittisen päätöksenteon vaikutuksista sosiaalityön asiakkaiden elämään ja arkeen ovat viime aikoina mediassa esillä olleet tilanteet, joissa toimeentulotuen Kela-siirron myötä esimerkiksi Kelan kuntia huomattavasti pienemmät työntekijäresurssit ja toimeentulotuen luonne viimesijaisena etuutena ovat aiheuttaneet muun muassa hakemusten käsittelyaikojen venymistä ja päätösten epäjohdonmukaisuutta.

Sosiaalityön tutkimuksen seura tarjoaa laajalle jäsenistölleen foorumin keskustella sosiaalityön tutkimuksen suunnista ja tuoda esiin uusia tutkimuksellisia avauksia. Tässä ajassa sille on erityisesti tarvetta. Tämän tehtävän kautta sosiaalityön tutkimuksen seuran voi nähdä yhteiskunnallisena vaikuttajana, joka osallistuu keskusteluun sekä kansallisilla että kansainvälisillä areenoilla seurana, mutta myös laajan jäsenistönsä kautta. Seura asettaa tehtäväkseen nostaa esiin keskusteluja, jotka ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa relevantteja. Sosiaalityön ammattilainen on parhaimmillaan aktiivinen toimija, joka tunnistaa paikkansa eettisen työn tekijänä ja pyrkii vaikuttamaan asiakkaiden arkeen ja myös rakenteisiin, jotka tukevat asiakkaiden selviytymistä.  Myös sosiaalityön tutkimusta tehdään ennen kaikkea asiakkaiden arjessa ja tavoitellaan vaikutuksia asiakkaiden arkeen. Sosiaalisen erityisosaaminen sekä käytännön sosiaalityössä että tutkimuksessa pitää huomioida myös politiikassa ja osana päätöksentekoa.

Muuttuva ja komplisoituva maailma edellyttää Sosiaalityön tutkimuksen seuralta jatkamista viestinnän edistämisen tiellä. Samalla seuran ja sen jäsenistön toiminnan näkyvyyttä pyritään lisäämään sosiaalityön tutkimuksen keskeisenä toimijana. Seuran rooli on merkittävä myös sosiaalityön tieteellisen ja ammatillisen identiteetin vahvistajana ja toivon, että yhä enemmän niiden yhteen sitojana. Sosiaalityön ammatillisuus ja tutkijuus ovat läsnä meissä kaikissa, on työympäristönä sitten kunta, maakunta, järjestö, tutkimusorganisaatio tai joku muu. Sosiaalityön koulutusta tehdään paljon hyödyntäen käytäntöyhteyttä ja asiantuntijaosaamista sosiaalityön eri alueilla. Sekä sosiaalityön käytännön ammattilaiset että tutkijat opettavat tulevia sosiaalityön ammattilaisia. Yliopistot tarjoavat jo sosiaalityössä toimiville erikoistumiskoulutusta ja sen myötä uusinta tutkimustietoa. Tutkiva työote on sosiaalityössä erityisesti muutoksen aikoina mahdollisuus, johon tulisi hanakammin tarttua. Juuri nyt päätöksenteon tueksi tarvitaan oman työn tutkimista niistä laajoista asiantuntijapositioista, joita sosiaalityössä toimivilla on. Sosiaalityön tutkimuksen seuran yhteisöjäsenyys on yksi väylä orientoitua tutkivan työotteen mukaisesti. Olisiko myös sinun työyhteisösi aika liittyä mukaan seuran yhteisöjäsenten joukkoon? Tehdään yhdessä työtä sosiaalityön ja sen tutkimuksen eteen!

Lopuksi haluan vielä kiittää omasta ja seuran puolesta Elina Virokannasta erinomaisesti hoidetusta puheenjohtajakaudesta. Elina, kun sinulla liikenee aikaa nyt muuhunkin, niin me Tampereella päätimme muistaa sinua pienellä, tilanteeseen sopivalla lahjalla. Paketti löytää perille lähipäivinä.  Kiitän myös muita seuran hallituksen toimintaan edellisenä vuonna panoksensa antaneita. Tästä on hyvä jatkaa!

Katja Kuusisto

Sosiaalityön tutkimuksen seuran puheenjohtaja

Lähteet

Näre, Lena & Jäntti, Markus. Uudet mittarit eivät tee tutkimusta paremmaksi. Helsingin Sanomat, Pääkirjoitus, 5.2.2016.