Valta pohjoismaisessa sosiaalityön kontekstissa

Power is everywhere; not because it embraces everything, but because it comes from everywhere – Michel Foucault^[1]

Pohjoismaisten sosiaalityön tutkimuksen seurojen (Forsa Nordic) ja sosiaalityön koulujen (NOUSA) järjestämä Nordic Social Work Conference pidetään tänä syksynä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa 21.-23.. marraskuuta. Konferenssin teemana on valta ja sosiaalityö: Mitkä ovat vallan ilmentymät sosiaalityössä? Kuka valtaa käyttää? Mihin valtaa käyttämällä pyritään vaikuttamaan? Miten valtaa käytetään?

Vallan eri ilmentymien kriittinen pohdinta on ehkä ajankohtaisempaa kuin moneen vuosikymmeneen, koska yhteiskunnallinen konteksti on muuttumassa radikaalisti ja vallan ilmentymät ovat osittain muuttamassa muotoaan. Konferenssin pääpuheenvuoroissa valtaa ja valtasuhteita käsitelläänkin eri näkökulmista. Apulaisprofessori Virginia Eubanks (Albanyn osavaltion yliopisto, Yhdysvallat) esitelmöi köyhyydestä ja tekoäly-vallasta, käyttäen esimerkkinä joissakin USA:n osavaltioissa käyttöön otettuja algoritmeja, jotka pisteyttävät asiakkaita riskitekijöiden mukaan. Tällaisiksi riskitekijöiksi on näissä pisteytyksissä luokiteltu toimeentuloetuuksien käyttö, sairaudet ja niin edelleen. Tavoitteena on löytää ne ryhmät, jotka ovat niin sanotusti oikeutettuja apuun, ne jotka muodostavat ”riskiryhmiä” ja ne jotka ovat (potentiaalisia) tukien väärinkäyttäjiä.

Apulaisprofessori Dorte Caswell Aalborgin yliopistosta esitelmöi puolestaan työttömien aktivoinnista, jossa juuri kysymykset valtasuhteista ja vastavallasta ovat keskiössä. Kysymykset työttömien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sosiaalityön rooli näissä kysymyksissä ovatkin tällä hetkellä vilkkaan keskustelun kohteena kaikissa Pohjoismaissa ja laajemminkin Euroopassa. Professori Walter Lorenz Kaarlen yliopistosta Prahasta taas käsittelee esityksessään sosiaalityöntekijöiden professionaalista valtaa sekä sosiaalityöntekijöiden perinteistä vastahakoisuutta käyttää heille annettua valtaa. Lorenz kysyykin, pitäisikö sosiaalityöntekijöiden professionaalista valtaa vahvistaa nykyisessä yhteiskuntailmapiirissä, jota leimaa uusliberalismi, managerialismi sekä asiakkaiden muuttuminen kuluttajiksi.

Kaikissa kansainvälisissä konferensseissa juuri vertaileva näkökulma eri ilmiöihin on keskiössä. Tämä on luontevaa varsinkin pohjoismaisissa konferensseissa, koska rakenteelliset ja institutionaaliset yhtäläisyydet Pohjoismaiden väillä ovat suuret.  Pohjoismaiden välillä löytyy kuitenkin myös eroavuuksia. Yhtenä tuoreena esimerkkinä voidaan mainita Suomessa omaksutun hallituksen poliittisen kokeilukulttuurin sekä siihen liittyvät suunnitellut tai toteutetut reformit ja kokeilut, jotka ovat pohjoismaalaisittain – ja yleisemminkin – harvinainen politiikan tekemisen lähestymistapa. Myös muissa Pohjoismaissa kokeillaan uudentyppistä hyvinvointipolitiikkaa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia sosiaalityölle.

Konferenssiin ilmoittautuneita on jo tällä hetkellä runsaasti. Ilmoittautumisia on tullut pääosin Pohjoismaista, mutta osoituksena konferenssin kansainvälisesti herättämästä kiinnostuksesta on se, että osallistujia on tänä vuonna yhteensä 18 maasta – vaikka tapahtumaa ei ole aktiivisesti markkinoitu Pohjoismaiden ulkopuolella. Nordic Social Work 2018 -konferenssissa on kuusitoista eri aiheisiin paneutuvaa työryhmää sekä kaksi tohtorikoulutettaville suunnattua työryhmää. Työryhmissä esitellään muun muassa erinäkökulmia eriarvoistavasta vallankäytöstä, mutta myös eri mahdollisuuksia käyttää valtaa sosiaalisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Työryhmissä puidaan myös muita sosiaalityön ajankohtaisia kysymyksiä.

Toivotamme kaikki sosiaalityön tutkimuksesta, opetuksesta ja käytännöistä meillä ja muualla kiinnostuneet tervetulleiksi Nordic Social Work 2018 -konferenssiin!

https://www.helsinki.fi/en/conferences/nordic-social-work-conference

Ilmoittautuminen päättyy 12.10.2018.

Helena Blomberg,

Helsingin yliopisto

Forsa/Nousa 2018 järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

[1] (Foucault, 1998, p. 93) The History of Sexuality, Harmondsworth, Allen Lane.