Valmiudet moniammatilliseen osaamiseen luodaan koulutuksella ja tutkimuksella

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on muutoksessa käynnissä olevassa sote-palvelurakenneuudistuksessa. Sen tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut moniammatilliseksi palvelukokonaisuudeksi. Uudistuksen taustalla on tieto siitä, että näiden alojen palveluja tarvitsevien asiakkaiden ja potilaiden tarpeet kietoutuvat helposti yhteen, jolloin yhden alan tai ammattilaisen asiantuntemus ei riitä ratkaisemaan asiakkaan tai potilaan tilannetta. Erityisesti ikääntyneen väestön määrän kasvu, päihdeongelmat ja mielen sairaudet, pikkulapsiperheiden sekä nuorten selviytymisen tuen tarve lisäävät tarvetta moniammatillisen osaamisen kehittämiseen. Ajatuksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmät tuottavat moniammatillisena yhteistyönä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa hoitoa ja palvelua. Vaikuttavuuden ohella uudistuksen taustalla on palveluiden taloudellisuuteen ja tehokkuuteen liittyviä perusteluja.

Palvelualojen integraatio ei kuitenkaan yksinään riitä eri ammattiryhmien moniammatillisen osaamisen yhteensovittamisen saavuttamiseen, vaan se edellyttää myös ammattilaisten kouluttautumista siihen (Mönkkönen, Kekoni & Pehkonen 2019). Moniammatillisen osaamisen koulutuksesta ja sote-ammattilaisten tulevaisuuden osaamistarpeista on kuitenkin puhuttu verrattain vähän sote-uudistuksen yhteydessä (ks. kuitenkin Osaamisella soteen-hanke). Valmiudet tulevaisuuden moniammatilliseen osaamiseen luodaan koulutuksessa. Koulutus rakentaa siltaa nykyajan ja tulevaisuuden asiantuntijuudelle ja ammatilliselle osaamiselle sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sillä on myös merkittävä rooli tavoiteltaessa hyötyjä, joita palvelualojen integraatiolle on asetettu pitkällä aikavälillä.

Palveluiden muuttuminen ja toimintatapojen uudistuminen edellyttävät sote-ammattilaisilta osaamista, jossa muodostetaan yhteistä ymmärrystä asiakkaan tai potilaan tilanteesta ja hänen tarpeistaan. Moniammatillisen yhteistyön ja yhteisen tiedonprosessoinnin taidon oppimisen lisäksi moniammatillisten valmiuksien opettamisen tärkeä tarkoitus on lisätä tietoisuutta eri ammattialojen työstä ja vaikuttaa myönteisiin asenteisiin ammattialojen välillä.

Moniammatillisuutta on tutkittu melko paljon erityisesti angloamerikkalaisten maiden terveydenhuollon tutkimuksissa (Brashers, Owen & Haizlip 2015). Sosiaalityöhön tai sosiaalihuoltoon kiinnittyvää tutkimusta moniammatillisuudesta on sen sijaan huomattavasti vähemmän. Kansainvälisessä tutkimuksessa on kuitenkin alkanut nousta viime vuosina sosiaalityön rooli erityisesti moniammatillisessa sairaanhoidossa (Jones & Phillips 2016).  Tutkimusten kautta tiedetään, että epätietoisuus ja kielteiset asenteet toisia ammattiryhmiä kohtaan voivat olla este moniammatillisen osaamisen toteutumiselle. Moniammatillisuudessa korostuu myös tarve ammattilaisten sosiaalisiin taitoihin sekä kokonaisuuksien ja hyvinvointipalvelujärjestelmän hyvään hallintaan.

Moniammatillisuuden asiakas- tai potilasvaikutuksia on tutkittu vielä vähän. Ammattien välistä ja moniammatillisen osaamisen tutkimusta on sen sijaan enemmän. Tutkimusten kautta on voitu osoittaa, että moniammatillinen osaaminen vaikuttaa myönteisesti ammattien väliseen yhteistoimintaan ja sitä kautta asiakas- tai potilastyön onnistumiseen. Moniammatillisen osaamisen ero tulee esimerkiksi esille tutkimuksissa, joissa on tehty vertailua ammattikeskeisesti ja moniammatillisesti opiskelleiden ammattilaisten välillä (Thistlethwaite 2012). Moniammatillisesti opiskelleiden yhteistyöosaamisessa korostuivat tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus, reflektiiviset taidot, formaalinen tieto, tiedon soveltamisen ja jakamisen taito sekä suunnitelmallinen ja vahvaan ammatilliseen itsetuntemukseen perustuva yhteistyö. Myös keskinäisen vuorovaikutuksen arvostus sekä ammattiryhmien erilaisten työtapojen ja työmenetelmien ymmärtäminen vahvistuivat.

Sote-ammattialojen peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen tulee voida muuttua niin, että substanssi- ja alakohtaisen koulutuksen lisäksi siihen sisältyy monialaisen osaamisen opintoja. Opintojen osaamistavoitteina tulisi olla moniammatillisen osaamisen ja tiedon prosessoinnin taidon oppiminen sekä yhteistoiminnallisen osaamisen kehittyminen sote-alan ammattilaisten kesken. Monialaisen asiakastyöosaamisen perustaidot tulee tulevaisuudessa sisällyttää tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Myös keinoja osaamisen parantamiseksi ja ajantasaistamiseksi on kehitettävä koko ajan. Kehittämistyö edellyttää moniammatillisen työn vaikutusten tutkimusta, jota on tehty kansainvälisestikin vielä vähän.

Moniammatillisuuden tutkimisen tavoitteena tulee olla sosiaali- ja terveystieteiden professioaloja yhdistävä tutkimus, joka tuottaa tietoa moniammatillisen osaamisen ja menetelmien vaikuttavuudesta hoidon ja palvelun laatuun, potilasturvallisuuteen ja tuottavuuteen. Tutkimustiedon lisääminen moniammatillisuuskoulutuksen vaikutuksista tuottaa tietoa myös ammatillisen osaamispääoman lisääntymisestä osana sote-uudistusta ja sen tavoitteita. Kanadassa ja Yhdysvalloissa moniammatillisen osaamisen kehittäminen on keskitetty 2010-luvulla moniammatillista koulutusta ylläpitäviin, sitä kehittäviin ja tutkiviin keskuksiin yliopistojen sisällä (Brashers, Owen & Haizlip 2015). Myös Suomessa tulee määritellä tarkemmin eri tieteenaloja yhdistäviä suuntaviivoja moniammatilliseen koulutukseen ja sen tutkimisen lisäämiseen. Hyvä esimerkki tästä on Turun yliopiston Sote-akatemia, joka ylittää oppiaine- ja tiedekuntarajat yhdistämällä eri alojen osaamisen koulutuksessa ja tutkimuksessa ja tuottaa näin tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin.

Anne-Mari Jaakola & Enna Toikka

Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalityö

Lähteet

Brashers, Valentina, Owen, John & Haizlip, Julie (2015) Interprofessional Education and Practice Guide No. 2: Developing and implementing a center for interprofessional education. Journal of Interprofessional Care, 29(2), 95-99.

Jones, Barbara & Phillips, Farya (2016) Social Work and Interprofessional Education in Health Care: A Call for Continued Leadership. Journal of Social Work Education, 52(1), 18-29.

Mönkkönen, Kaarina, Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus. (Tulossa 3/2019)

Osaamisella soteen-hanke. Väliraportti täydennyskoulutustarpeet ja osaamisen vahvistaminen sote-uudistuksen tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://minedu.fi/sv/projekt?tunnus=OKM042:00/2017

Thistlethwaite, J. (2012) Interprofessional education: a review of context, learning and the research agenda. Medical Education, 46, 58-70.