Pysäytyskuva liikkuvasta kohteesta: hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen johtajat

Kirjoitin viimeksi Sosiaalityön tutkimuksen seuran kolumnin lähes kolme vuotta sitten otsikolla Havaintoja tutkimuslupakäytännöistä (Kannasoja 2021). Kolumni käsitteli STM-rahoitteisten MoRa- ja Latu-hankkeiden myötä tuolloin tutuksi tulleita tutkimuslupakäytäntöjä kunta- ja kuntayhtymäkontekstissa. Käytännöt olivat erittäin moninaiset (lue lisää: Kannasoja ym. 2022). Työskentelen tällä hetkellä PURJO-tutkimushankkeessa, jossa tutkimme laajasti määritellen sosiaalihuollon johtamista. Vaikka julkiset sosiaalihuollon palvelut ovat siirtyneet 150 kunnan ja 28 kuntayhtymän mallista 21+1 hyvinvointialueen malliin, tutkimuslupakäytännöt ovat edelleen erittäin kirjavat. En ole varma, onko mikään muuttunut aiemmasta. Arvioisin, että ainoastaan haettavien tutkimuslupien määrä valtakunnallista tutkimusta tehdessä on olennaisesti vähentynyt, kun puolestaan byrokraattisuus on lisääntynyt tilannesidonnaisen jouston vähetessä.

Iloksemme saimme kaikilta hyvinvointialueilta tutkimusluvat PURJO-hankkeelle (Johtajat puristuksessa – Sosiaalihuollon johtaminen ja sen tulevaisuus hyvinvointialueilla). Hankkeessa olemme kiinnostuneita sosiaalihuollon johtamisen nykytilasta, sen erityispiirteistä, painotuksista ja vahvuuksista osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tarkastelemme palvelujen yhteensovittamista ja johtamista mahdollistavia tekijöitä monitoimijaisessa palvelujärjestelmässä. Lisäksi tutkimme, miten sosiaalihuollon palvelujen johtajat ovat eri tahoilta, esimerkiksi lainsäädännöstä sekä kansallisesta ja paikallisesta ohjauksesta tulevien odotusten ja paineiden puristuksissa. (PURJO 2024.)

Päädyimme toteuttamaan kyselyn valtakunnallisena kokonaistutkimuksena. Tämä edellytti sitä, että meidän tuli tavalla tai toisella selvittää perusjoukko. Jo itsessään perusjoukon määrittely ja sen tarkka kuvaus oli vaikea tehtävä: kuvaus täsmentyi useaan kertaan. Tiiviisti ja yksinkertaistettuna perusjoukkoomme kuuluvat kaikki ne hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat, jotka suoraan tai välillisesti johtavat yhtä tai useampaa sosiaalihuoltolain (1301/2014) alaista palvelua, mukaan lukien sosiaalihuollon asiantuntijajohtajat ja pois lukien asiakastyön lähijohtajat. Pyysimme tutkimuslupaa hakiessamme hyvinvointialueilta johtajalistauksia täsmällisen perusjoukkomme mukaisesti. Yhdeltä hyvinvointialueelta saimme vastauksen, että kriteerien mukaisten johtajien listaaminen on mahdotonta. Monilta hyvinvointialueilta listat tulivat erittäin nopeasti, useilta alueilta ne saapuivat viipyillen. Kaikkien hyvinvointialueiden kanssa tarkistimme yhdessä listauksia, koska olimme tehneet myös omaa listausta internet-sivujen avulla.

Meidän oli tutkijoina hyvin vaikea tunnistaa ja vertailla keskenään erilaisten hyvinvointialueiden organisaatiokaavioiden johtoportaiden eri tasoja ja nimikkeitä. Tutkimusrajauksemme mukaisia johtajatasoja oli kolmesta viiteen. Erilaisia nimikkeitä oli reilu 30, esimerkiksi palvelualuejohtajia, palvelualuepäälliköitä, palvelujohtajia, palvelulinjajohtajia, palvelupäälliköitä, palveluyksikköpäälliköitä, päälliköitä, sosiaalijohtajia, sosiaali- ja terveysjohtajia, toimialajohtajia, toimialuejohtajia, tulosaluejohtajia, tulosyksikköpäälliköitä, vastuualuejohtajia, vastuualuepäälliköitä ja vastuuyksikköjohtajia.

Meille, mutta myös hyvinvointialueen toimijoille itselleen, oli vaikea tunnistaa osaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtajista, jotka johtavat suoraan tai erityisesti välillisesti sosiaalihuoltolain alaisia sosiaalipalveluita. Tämä johtuu ymmärryksemme mukaan siitä, että sosiaalipalveluita on sielläkin, missä niitä ei kuvitella sijaitsevan eli esimerkiksi terveydenhuollon erilaisissa palvelukokonaisuuksissa. Kuulimme kiertoteitse, että osa sosiaalipalvelu(it)a johtavista henkilöistä ei tunnistanut edes itse johtavansa sosiaalipalvelua, vaan identifioi itsensä niin vahvasti terveydenhuollon toimijaksi, että ”sosiaalinen unohtui”.

Johtajalistauksen ollessa ”valmis”, se tuli uudelleen saattaa ajantasaiseksi. Nimittäin ymmärsimme pian, että hyvinvointialueet ovat jatkuvassa liikkeessä. Ihmiset muun muassa siirtyvät tehtävistä toisiin samojen tai eri työnantajien palkkalistoille, lähtevät opinto- ja vanhempainvapaille ja tekevät väliaikaisia sijaisuuksia. Medioista lukemamme uutiset ovat olleet asianosaisille, mutta myös meille tutkijoille kylmääviä: YT-neuvotteluita on pidetty ja niitä on käynnistetty hyvinvointialueilla tutkimusprosessimme aikana useita. YT-menettelyprosesseissa on tarkasteltu esimerkiksi johtotasojen ja johtajien määrää, lakkautettavia positioita ja yksiköitä ja palvelujen siirtoa toimialalta tai yksiköstä toiseen, jopa terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon. Näin ollen perusjoukko on liikkeessä, muuntuva.

Nämä kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat monella tavalla aineistonkeruuseemme. Mutta se työ, mitä tutkimustiimimme on tehnyt perusjoukon löytämiseksi, on ollut niin perusteellista, että saamamme pysäytyskuva on laadukas ja luotettava.

Tutkimus on saanut erittäin myönteisen vastaanoton eri hyvinvointialueilta, sitä pidetään todella tärkeänä. Kannustavien yhteydenottojen määrä tutkimuksen eri vaiheissa on ollut poikkeuksellisen suurta: tutkitulle tiedolle on tarvetta.

Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa kysely on lähtenyt vastattavaksi jokaiselle kohderyhmämme johtajalle henkilökohtaisesti omaan sähköpostiin. Yllättäen, myönteisen vastaanoton vastaisesti, aineiston kertyminen onkin osoittautunut hyvin hitaaksi prosessiksi. Noin tuhat johtajaa on tunnistettu, mutta miten saisimme vakuutettua kohderyhmällemme, miten tärkeää heidän olisi vastata ainutlaatuiseen kyselyymme. Olemme levittäneet tietoa aineistonkeruustamme some-mainoskampanjan ja hyvinvointialueille lähetettyjen tiedotteiden avulla. Olisi upeaa, jos sinä, hyvä sosiaalityöstä ja sosiaalityön tutkimuksesta kiinnostunut, voisit auttaa ja levittää tietoa kyselystämme, esimerkiksi tykkäämällä ja jakamalla uudestaan some-julkaisujamme. Kysely on avoinna vielä noin kuukauden ajan.

Sosiaalityön yliopistonlehtori, tutkija, YTT, Sirpa Kannasoja, Jyväskylän yliopisto

Lähteet

PURJO 2024. Johtajat puristuksessa – Sosiaalihuollon johtaminen ja sen tulevaisuus hyvinvointialueilla PURJO. https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/purjo/.

Kannasoja, Sirpa (2021, 4.6.2021). Havaintoja tutkimuslupakäytännöistä. Sosiaalityön tutkimuksen seura. Kolumni. http://sosiaalityontutkimuksenseura.fi/Ajankohtaista?id=163.

Kannasoja, Sirpa, Ruonakangas, Santra, Närhi, Kati, Rantamäki, Niina, & Kokkonen, Tuomo (2022). Sosiaalityön tutkimus ja kuntien moninaiset tutkimuslupakäytännöt. Janus: sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 30(3), 302–308. https://doi.org/10.30668/janus.112473.