Näyttöön perustuva sosiaalityö Ruotsissa – perusta kestävälle tiedon ohjaukselle ja sosiaalityön vaikuttavuudelle
Näyttöön perustuvasta sosiaalipalvelusta on käyty keskustelua Ruotsissa ja muissakin Pohjoismaissa 2000-luvun vaihteesta lähtien. Sosiaalityön tieto- ja osaamisperustan kehittämistarve kohti vaikuttavuutta on siis tunnistettu jo pitkään (SOU 1974, 363 – 372) ja (Lundgren 2005, 8-11).
Ruotsi linjasi näyttöön ja tieteelliseen tietoon perustuvan sosiaalityön suunnan maan hallituksen toimesta vajaa kaksikymmentä vuotta sitten. Selkeää visiota on johdettu ja edistetty sitoutuneesti yli hallituskausien resursointia unohtamatta. Vaatimus sosiaalityön tuloksista, laadusta ja tavoitelluista vaikutuksista on perustunut lakisääteisiin ammattieettisiin lähtökohtiin eli asiakkaan oikeuksiin, asiakasosallisuuteen sekä oikeusturvaan.
Ruotsin näyttöön perustuvan sosiaalityön käytäntöä ja sen tavoitteellista kehittämistä voidaan perustellusti luonnehtia yhdeksi sosiaalityön systemaattisimmista laadun varmistamistöistä Pohjoismaissa – tai näkökulmasta riippuen – yhdeksi alan kiistellyimmistä innovaatioista.
Sosiaalityön vaikuttavuuden haasteet – ratkaisuna näyttöön perustuva käytäntö?
Ruotsin hallitus (SOU 2008:18) linjaa ja arvioi selvityksessään, miten valtio voi parhaiten tukea sosiaalityön osaamisen vaikuttavuutta asiakkaiden hyväksi. Se osoittaa mm. aikansa sosiaalityön tietoperustan riittämättömyyden sen rakentuessa pitkälti ammatilliseen kokemukseen ja lainsäädäntöön. Hallitus esittää myös perustellusti sosiaalialan toimenpiteiden vaikutusten tutkimusta ja alan kehittämistyön vahvaa integraatiota tutkimukseen ja koulutukseen.
Aiheesta on käyty kriittistä keskustelua lähtökohdiltaan lääke- ja luonnontieteellisesti relevantin näyttöön perustuvuuden soveltuvuudesta sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimukseen. Näyttöön perustuvuutta on myös tarkasteltu poliittisena strategiana, jonka käyttökelpoisuutta on haastettu kysymällä, onko se tutkitusti parantanut työkäytäntöjä, vaikuttavuutta tai sosiaalityön tuloksia (Bergmark & Karlsson, 2021). Vaikka tavoite sosiaalialan vaikuttavuudesta oli ja on edelleen ajankohtainen, alkoi tuolloinen tieteellinen tutkimus varsinkin alkuvaiheessa pureutua näyttöön perustuvuuden kriittisiin politiikka-analyyseihin (SKR: 2017, 8).
Näyttöön perustuva sosiaalityö tarkoittaa seuraavien tietolähteiden systemaattista huomioimista ja käyttöä arkityössä: paras saatavilla oleva tieto, ammatillinen asiantuntijuus sekä asiakkaan tilanne, kokemukset ja toiveet sekä kontekstuaaliset tekijät (Socialstyrelsen 2020, 11-13). Tässä laajalti meilläkin hyväksytyssä sosiaalityön käytännössä kaikki tietolähteet huomioidaan päätettäessä toimenpiteistä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Ruotsissa on kuitenkin Suomea pidempään sujuvoitettu vaikuttavuuteen perustuvan tutkitun tiedon saavutettavuutta kehittämällä ketteriä tietoalustoja, mikä voisi tarjota käyttökelpoisia näkökulmia myös meille.
Tiedon ohjaus vaatii tavoitteellista johtamista, rakenteita ja resursseja
Tiedon ohjaus näyttöön perustuvan käytännön tukena saa Ruotsissa perustelunsa eri tahoilta ja tasoilta – paikalliselta, alueelliselta ja kansalliselta tasolta. Kansallisesta tiedon ohjauksesta vastaa Partnerskap-verkosto, joka muodostuu useista yhteistyöryppäistä. Laajin koordinaatiovastuu verkostossa on Sveriges kommuner och regioner – organisaatiolla (SKR) yhdessä Socialstyrelsen ja alueellisten tukitoimijoiden kanssa.
Kansalliselle tiedon ohjausrakenteelle on ominaista vuorovaikutuksellinen työskentely, johon osallistuu kansallisten toimijoiden lisäksi mm. kuntien ja alueiden päätöksentekijöitä ja johtoa, osaamiskeskusten edustaja sekä Ruotsin sosiaalijohtajien edustaja. Yhteistyötä tehdään useilla konkreettisilla kuntien kehittämistarpeisiin vastaavilla työvälineillä, kuten esim. Yrkesresan, kansalliset käyttäjätutkimukset tai yksilöllinen sosiaalityö. Ohjaus pitää sisällään mm. suosituksia, kansallisia ohjeistuksia, päätöksenteon tukea, tutkimustuloksia ja käsikirjoja. Partenerskap-työtä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti pitäen huolta siitä, että sillä vastataan paikallisiin tarpeisiin. Tutkimustiedon implementoinnin intressi vahvistaa kestävää kumppanuutta, tiedon jakamista ja sosiaalialan sekä sen lähellä olevan terveydenhuollon yhteistyötä. Kumppanuusverkosto toimii ekosysteemin tapaan ja kykenee kimmoisasti sopeutumaan muutoksiin.
Näyttöön perustuvan sosiaalityön käytännön implementaatio osoittaa pitkän aikavälin muutosten haasteellisuuden. Muutosta on edistänyt vision ohella hallituskaudet ylittävä kansallinen sopimusyhteistyö ja sen riittävä resursointi. Kansallisilla toimijoilla ja yhteistyöryppäillä on selkeä työnjako, joka vähentää keskinäistä kilpailua kollektivoiden yhteistä päämäärää parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon hyödyntämiseksi sosiaalityössä.
Näyttöön perustuva sosiaalityö vakiintuu – hitaasti ja varmasti?
Socialstyrelsen on vuodesta 2007 arvioinut näyttöön perustuvan sosiaalityön toteuttamista kunnissa kolmen vuoden välein. Viimeisin selvitys (Socialstyrelsen 2023, 7-8), johon vastasi 739 sosiaalialan johtajaa (vastausprosentilla 74) osoittaa että:
- 80 % sosiaalialan johtajista on merkittävästi kiinnostunut näyttöön perustuvasta toiminnasta (68 % vuonna 2007)
- 93 % johtajista käyttää Socialstyrelsen ja 71 % Kunskapsguiden -palvelua hyödyntääkseen tutkimustietoa
- 89 % johtajista käyttää standardoituja arviointimenetelmiä työssään (63 % vuonna 2007)
- Verkkokoulutusten käyttö on kasvanut 0 prosentista (2007) 70 prosenttiin (2022) tiedonhankinnan välineenä
- Valtiollisten toimijoiden suositusten merkitys on uusien toimintojen käyttöönotossa suuri
- Pieni vähemmistö johtajista kokee henkilöstön osaamisen riittäväksi näyttöön perustuvassa työssä: 12 % arvioi, ettei henkilöstö osaa hakea tietoa toimenpiteiden vaikutuksista, ja 8 % arvioi, ettei henkilöstö osaa arvioida näyttöä
Näyttöön perustuvan sosiaalityön arviointi (SKR 2017, 7) osoittaa, että kansallinen tiedon ohjauksen kehitys heijastelee enemmän organisaatio- kuin prosessikehitystä, mikä viitaa toiminnan muotoutumisvaiheeseen. Valtiolta onkin edellytetty sekä ammattilaisten vahvempaa osallistamista työhön että parempaa infrastruktuuria tiedon ohjaukselle myös lainsäädännön keinoin. Tähän muutostarpeeseen vastaa Ruotsin sosiaalipalvelulakiehdotus, joka astunee vahvan (mm. Börjesson, 2021) ja aktiivisen keskustelun sekä lausuntokierrosten jälkeen voimaan uudistettuna 7/2025.
Uusi sosiaalipalvelulaki kannustaa muutokseen kohti elinvoimaista tulevaisuuden sosiaalityötä
Lakiehdotus uudeksi sosiaalipalvelulaiksi korostaa ennaltaehkäisevien palvelujen merkitystä tavoitteella madaltaa palvelujen kynnystä ja parantaa varhaista tukea. Sosiaalipalvelujen tulee perustua tutkittuun tietoon ja ammatillisesti koeteltuun kokemukseen, joka on kertynyt ajan myötä ammattilaisten käytännön työstä ja sen kriittisestä tarkastelusta. Ruotsin hallitus ja SKR ovat jälleen jatkaneet sopimuksellista yhteistyötä, joka uudistaa sosiaalityön suuntaa kohti kestävää ja ennaltaehkäisevää palvelua.
Muutosta valmistellaan yhteistyössä SKR:n, Fou Välfärd Värmlandin, Karlstadin yliopiston ja kuntien kanssa NUSO- projektissa tutkimusta ja käytäntöä yhdistäen. Tutkimuksessa hyödynnetty VAVES® prosessi-innovaatio yhdistää paikallisen tason systemaattisen seurannan ja tutkimuksen kehittääkseen sosiaalipalvelujen toimintaa tieteellisesti. Alustavat tulokset Nuso 1. osatutkimuksesta (NUSO 2024, 2-4), johon osallistui 130 kuntaa ja kaupunginosaa, on juuri julkaistu. Laajamittaiseen tutkimukseen koottiin 21 000 lastensuojeluselvitystä ja se on Ruotsissa lajissaan ainutlaatuinen. Osatutkimus selvitti dokumentaatioon pohjautuen, keitä lapset ovat, miten selvitykset toteutetaan ja millaisiin lopputuloksiin prosessit johtavat. Kunnat saavat tietoa omasta toiminnasta ja vertailutietoa muista kunnista.
Kunnat ovat vapaaehtoisuuden pohjalta valmistautumassa uuden lain toimeenpanoon tekemällä omat tilanne- ja tarveanalyysit. Niiden tekemistä helpottaa tukipaketti kunta- ja läänitason dialogeille ja paikallisille analyyseille. Socialstyrelsen on koonnut kunnittaiset kohde- ja tarveperusteiset tilastokoosteet ja SKR kehittänyt kunnille toiminnan sähköisen arviointityökalun. Lisäksi kunnat ovat voineet hakea 650 000 kruunua valtionavustusta tilanne- ja tarveanalyyseihinsä. Socialstyrelsen myös kokoaa ja analysoi yhteen kuntien tulokset.
Ruotsista mallia?
Ruotsin sosiaalityön ohjauksesta ja sen kehittämisestä ja kehittymisestä voidaan olla montaa mieltä. Sitä ei kuitenkaan voi kiistää, etteikö sosiaalityötä olisi siellä kehitetty määrätietoisesti, systemaattisesti ja dialogisesti. Sosiaalityö valmistautuu proaktiivisesti uuden lain vaatimuksiin orientoituakseen kansallisen ohjauksen tukemana ennaltaehkäisevään, saavutettavaan ja tietoon perustuvaan toimintamalliin, joka edistää tasa-arvoa ja vahvistaa luottamusta. Muutosmahdollisuus kannustaa tarttumaan uuteen ja luopumaan vanhentuneista ja ajattelu- ja toimintatavoista, jotta kehitystä voi tapahtua. Sosiaalityön toimijuus ja omistajuus halutaan siirtää kuntien sosiaalityöhön.
Voisimmeko Suomessa yhteistoiminta-alueiden sosiaalihuollon uusien TKKIO-rakenteiden valmistelussa vahvistaa sosiaalihuollon palvelujen laadun kehittämistä ja uudistamista sekä edistää osaamista ja asiantuntijuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti hyödyntämällä Ruotsin tiedonohjauksen rakenteita, toimivia käytäntöjä ja uudistamistyötä?
Marjo Hannu-Jama, kehittämissuunnitteluja, Sosiaalialan osaamiskeskus SoNETBotnia
Lähteet:
Bergmark, Anders & Karlsson, Patrik (2021) Evidens och socialt arbete: föreställningen om en evidensbaserad praktik inom socialtjänsten, Danskt Band.
Börjesson, Martin (2021) Framtidens Socialtjänst – Ett icke önskvärt remissvar, Studentlitteratur AB
Forsa 2021: Remissvar avseende slutbetänkande av utredningen Framtidens socialtjänst
Lagrådsremiss (2024) En förebyggande socialtjänstlag – för ökade rättigheter, skyldigheter och möjligheter.
Lundgren, Synnöve (2005) Empiri, evidens, empati: nordiska röster om kunskaputveckling i socialt arbete Nordiska ministerrådet/Nopus 2005, Köpenhamn, 9-11.
NUSO (2024) Nationell Uppföljning av Socialtjänstens Omställning, PM1. Inledande nationella resultat från delstudie 1 om avslutade barnvårdeutredningar 2024-10-02.
SKR (2017) Evidensbaserad praktik i socialtjänsten. Utveckling av socialtjänstens kunskapsstyrning – viktiga delar återstå.
Socialstyrelsen (2023) Evidensbaserad praktik i socialtjänsten 2022 Den sjätte undersökningen om kommunala enhetschefers syn på evidensbaserad praktik.
Socialstyrelsen (2020) Att arbeta evidensbaserat – Ett stöd för praktiskt arbete.
Sveriges offentliga utredningar (1974) Socialvården: mål och medel – principtänkande. SOU 1974:39.
SOU 2008:18 Evidensbaserad praktik inom socialtjänsten – till nytta för brukaren
SOU: 2020:47 Hållbar socialtjänst – En ny socialtjänstlag
Överenskommelse mellan staten och Sveriges kommuner och regioner (2024) Omställning till en långsiktig hållbar socialtjänst.