Paikasta ja paikallisuudesta – Sosiaalityön opetusta ja tutkimusta porissa 20 vuotta
Toukokuussa 2014 pohdimme tässä Sosiaalityön tutkimuksen seuran kolumnissa, kuinka arkilähtöiset ja erilaisiin sosiaalityön toimintaympäristöihin, asiantuntijuuksiin, ammattikäytäntöihin sekä yhteiskunnalliseen asemaan kohdistuvat tutkimuskysymykset muuttuvat ajassa. Tuolloin oli alkukesä ja pohdintamme taustalla vireili yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sosiaalista statusta käsittelevä paneelikeskustelu, jolla Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen Porin yksikkö juhlisti 10-vuotista opetus- ja tutkimustaivaltaan.
Marraskuussa 2024 olemme jälleen juhlatunnelmissa. Vesi Kokemäenjoessa on virrannut toiset kymmenen vuotta ja Soc Pori viettää 20-vuotissynttäreitään. Tällä kertaa yksikköämme juhlitaan syksyn pimentämässä illassa kaikille avoimella juhlaseminaarilla Paikka, kulttuuri ja merkitykset. Seminaarin fokuksessa ovat alueellinen kaupunkikehitys sekä yhteiskuntatieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan toteuttaminen paikan ja paikallisuuden sekä tiedon tarpeiden ja tuottamisen näkökulmista. Juhlavuoden innoittamina pohdimmekin tällä kertaa, miten paikan ja paikallisuuden teemat heijastuvat sosiaalityön opetukseen ja tutkimukseen Porissa.
Aloitamme kysymällä, mikä on sosiaalityön opetuksen ja tutkimuksen paikka Porissa. Ajan, paikan ja sosiaalityön suhteita tarkastellut Kirsi Juhila (2018, 15) kuvaa, kuinka fyysiset tai virtuaaliset ympäristöt muuttuvat paikoiksi silloin, kun ihmiset kiinnittyvät niihin ja alkavat merkityksellistää niitä itse tai yhdessä toisten kanssa. Porissa sosiaalityön opetus- ja tutkimustoiminta on löytänyt paikkansa monitieteisestä Porin yliopistokeskuksesta, jonka erottamattomaksi osaksi sosiaalityön tutkinto-ohjelma, yhdessä yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman kanssa, on 20 vuodessa kiinnittynyt. Tampereen yliopiston yksikköjen (tekniikka, talous ja yhteiskuntatieteet) lisäksi yliopistokeskuksessa toimii myös Turun yliopiston yksikköjä (kauppatieteet, kulttuuri, merenkulku ja lääketiede), ja kuluva vuosi on 20. juhlavuosi myös Porin ylipistokeskukselle. Yhteisen taipaleen myötä sosiaalityön opetus- ja tutkimustoiminnalle onkin muovautunut fyysiset paikkansa, kuten tilat, joissa opiskelijat ja henkilökunta majailevat, mutta siitä itsestään on muovautunut myös tiedollisesti tunnistettu ja tunnustettu paikka, joka syntyy ja saa merkityksensä yhteisissä monitieteissä työryhmissä, tapahtumissa ja tutkimushankkeissa.
Monitieteisessä ympäristössä asema tunnustettuna paikkana ei ole kuitenkaan itsestään selvyys. Yhteiskuntatieteellinen oppiaine näyttäytyy helposti mystisenä ”sosiaalipuolena”, jos opetuksen ja tutkimuksen sisältöjä avaavaa ja tiederajat ylittävää tulkkausta ei tapahdu. Usein juuri tämä tulkkaus tuottaa paikan toisten tieteenalojen rinnalla; toisinaan taas paikka on otettava suorasukaisemmin. Sosiaalityön paikkaa rakennetaankin Porissa jatkuvasti, ja yksikön opetus- ja tutkimushenkilöstö tekee paikan rakennustyötä monipuolisesti. Sitä tehdään esimerkiksi eri tieteenalojen, kuten vaikkapa sosiaalityön ja digitaalisen kulttuurin, käsitteellistä ja metodista osaamista yhdistävässä tutkimustyössä (esim. Korkiamäki ym. 2024). Paikkaa rakennetaan kuitenkin myös esimerkiksi yhteisessä kahvihuoneessa silloin, kun ohjelmistotekniikan insinöörien kanssa vaihdetaan ajatuksia haittoja vähentävän päihdetyön merkityksestä Porin kaupungissa. Yhtä kaikki, monitoimijaisessa ympäristössä paikkaa sosiaalityölle ei synny ilman avointa ja osallistuvaa vuorovaikutusta toisten toimijoiden kanssa.
Entä sitten paikallisuus ja sosiaalityö? Porin kaupunkikuvassa entisen puuvillatehtaan tiloihin perustettu yliopistokeskus on ikoninen ja kaupunkilaisille tuttu; akateeminen kulttuuri elää ja voi Porissa hyvin. 20 vuoden aikana sosiaalityön ammattilaisia on koulutettu Porin yksiköstä Satakunnan alueelle ja muualle maahan satoja. Moni ”meiltä valmistunut” sosiaalityön maisteri toimii nykyään paikallisena yhteistyökumppaninamme niin sosiaalityön asiakastyössä kuin opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissäkin. Lisäksi 1.1.2023 tapahtuneen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kiinnostus paikallisesti toteutettavaan sosiaalityön opetus- ja tutkimustoimintaan ja sen tarjoamiin alueellisiin mahdollisuuksiin on kasvanut entisestään. Verkostot sosiaalityön käytännön ja tutkimuksen yhdistävälle yhteistyölle sekä uusien sosiaalityötä painottavien TKKI-rakenteiden luomiselle ovat vahvat ja toimivat. Käynnissä ja suunnitelmissa on monenlaista.
Ketteryys alkaa terminä olla kulunut ja kliseinen, mutta sosiaalityön opetus- ja tutkimustoiminnan paikkaa Porin yliopistokeskuksessa ja Satakunnan alueella se kuvaa mielestämme edelleen hyvin. Pitkät yhteiset juuret alueen opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimijoiden kesken tarjoavat vakaan ja joustavan pohjan kokeilla monenlaista uutta. Esimerkki ketterästä sosiaalityön paikasta ja paikallisesta yhteistyöstä on 1.12.2024 käynnistyvä JOPAS-hanke (Joustavien sosiaalityön urapolkujen ja osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa,ESR+ 2024–2027), jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä on yhteistyössä Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa pilotoida joustavan siirtymän opintopolkua Sosionomi AMK -tutkinnosta sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottavaan sosiaalityön maisterin (YTM) koulutukseen. Vastaavanlaisten kokeilujen myötä sosiaalityön opetus- ja tutkimustoiminnan paikka ja paikallisuus vahvistuvat Porissa edelleen ja rakentavat pohjaa uusille opetus- ja tutkimustoiminnan avauksille myös tulevaisuudessa.
Suvi Holmberg, sosiaalityön yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto / Porin yksikkö
Riikka Korkiamäki, sosiaalityön professori, Tampereen yliopisto / Porin yksikkö
Kirjallisuus
Juhila, Kirsi (2018) Aika, paikka ja sosiaalityö. Tampere: Vastapaino.
Korkiamäki, Riikka & Vaahensalo, Elina & Turtiainen, Riikka & Määttä, Tiina (2024) ”Digiajan” nuorten osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet tutkimuksessa ja sosiaalialan ammatillisissa käytännöissä. Teoksessa Marja Hekkala, Jenni Repo, Jenni-Mari Räsänen & Katja Kuusisto (toim.) Tutkiva sosiaalityö. Ammattijärjestö Talentia ry/Talentia-lehti ja Sosiaalityön tutkimuksen seura, 162–181.