Historiallinen hetki?
Suomen hallitus on antanut eduskunnalle käsiteltäväksi ehdotuksen sosiaalihuoltolain muuttamisesta niin, että siihen lisättäisiin pykälä 60. Tekstiä ei esitetyssä lisäpykälässä ole paljon, mutta sisältö on sitäkin painavampi. Ehdotettu uusi pykälä sisältää säädöksen yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen valtionrahoituksesta. Rahoitusta voitaisiin myöntää vuosittain sosiaalityön tutkimushankkeille, jotka sopivat yhteen määriteltyjen painoalueiden kanssa ja jotka on vertaisarvioitu. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaisi ehdotuksen mukaan sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän, joka tekee esityksen painoalueista ja tavoitteista sekä seuraa rahoitusta saaneiden hankkeiden toteutumista.
Hallitusohjelmassa selkeästi esille tuotu tarve sosiaalityön tutkimuksen valtionrahoituksesta on pitkään keskusteluissa ollut asia, ja usein vertailukohdaksi on otettu terveydenhuollon tutkimus. Sille vastaavaa rahoitusta on ollut vuosittain tarjolla yli kahdenkymmenen miljoonan verran. Jos eduskunta hyväksyy nyt tehdyn esityksen, hyvinkin nopealla aikataululla tulee haettavaksi neljän miljoonan euron rahoitus sosiaalityön tutkimukselle. Summa ei vielä ole suuren suuri, mutta toivon mukaan kasvaa tulevina vuosina.
Ehdotusta valmisteltiin yhteistyössä eri tahojen edustajien kanssa sosiaalineuvos Juha Luomalan johdolla. Mukana prosessissa on ollut kaikkiaan suuri määrä alan toimijoita, sillä myös lausuntokierrokselta tuli paljon kommentteja. Monet niistä olivat toki eri suuntaisiakin lausujasta riippuen. Paljon on keskusteltu siitä, mitä tarkoittaa yliopistotasoinen tutkimus ja mitkä tahot rahoitusta voivat hakea. Näihin asioihin on esityksen perustelutekstissä otettu selväsanaisesti kantaa. Säännöksen perusteluissa todetaan, että yliopistotasoisella tutkimuksella viitataan tutkimuksen korkeaan tieteelliseen laatuun riippumatta siitä, onko yliopistoa mukana tai ei. Siten rahoitusta voidaan myöntää monenlaisille toimijoille. Yksi kriteeri voisi perustelutekstin mukaan olla se, että hanketta johtaa vähintään dosenttitasoinen tutkija. Vertaisarvioinnin toteuttavalla arviointipaneelilla tulee käytännössä olemaan hyvin tärkeä rooli tieteellisen laadun arvioimisessa. Merkille pantavaa on se, että rahoituksen avulla voidaan edistää myös tutkijanuria ja eri tahojen tutkimusyhteistyötä.
Tärkeintä tässä yhteydessä on kuitenkin se, mitä valtion rahoituksen turvin tutkitaan ja mihin tutkimuksen avulla pyritään. Sosiaalityön tutkimuksen rahoitusta säätelevää pykälää täsmentävä asetusluonnos määrittelee tavoitteeksi vuodelle 2020: ”…vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen suuntaavaa sosiaalityön tutkimusta ja tukea siten sosiaalityön tutkimusperusteisuutta”. Asetuksella määritellään myös konkreettisempia painoalueita, jotka liittyvät mm. etuuksiin ja palvelujärjestelmään, sosiaalityön työmenetelmiin ja vaikuttavuuteen, erilaisiin vaikeisiin elämäntilanteisiin, rakenteelliseen sosiaalityöhön sekä asiakkaiden osallisuuteen. Näihin teemoihin liittyvä tutkimus tulee siis lähivuosien aikana vahvistumaan. Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että tämä on yksi merkittävä virstanpylväs sosiaalityön tutkimuksen kehittämisessä, jossa myös sosiaalityön tutkimuksen seura on ollut vahvasti mukana.
Marjaana Seppänen
Professori, dekaani
Sosiaalityö, Helsingin yliopisto