”Aina matkalla jonnekin” – kuvausta kansainvälisestä yhteistyöstä sosiaalityön tutkimuksessa

Otsikossa lainattu Egotrippi-yhtyeen ”Matkustaja” on kappale, joka toistuvasti hiipii ajatuksiin reissussa ollessa. Vaikka akateemisessakin maailmassa matkustaminen on vähentynyt etäyhteyksien ja digitaalisten mahdollisuuksien vuoksi, kansainväliset suhteet ja vierailut ovat yksi keskeinen tiedemaailman ”elinehto”. Reissu- ja houstauspäiviä kertyy.

Itselläni on ollut kunnia ja ilo luoda tiivistyvää yhteistyötä englantilaisen Keelen yliopiston kanssa. Viimeksi talvella vietin Keski-Englannissa reilut kaksi kuukautta vierailevana tutkijana. Pidemmät työskentelyjaksot ovat mahdollistuneet opetuksesta vapaiden tutkimusperiodien, useiden eri apurahojen, oman yliopiston ja laitoksen tuen sekä Erasmus+-ohjelman kautta. Tätä tekstiä kirjoittaessa olen puolestaan juuri saatellut vieraat Keelen yliopistosta takaisin kotimatkalle tiiviin tutkimushankesuunnitteluviikon jälkeen. Vierailut kantavat siis hedelmää.

”Nouset kyytiin kerran, oot kyydissä aina”

Tutkijavaihtoon lähdöissä on tunnelmaa, jopa itsensä tärkeäksi kokemista. Oppii itsestään ja muista. Koen, että sosiaalityön muuten niin opetusintensiivisessä yliopistomaailmassa jokaisella opetustyötä tekevällä pitäisi olla mahdollisuus tutkimusperiodeihin, jotka edelleen mahdollistavat matkustamisen ja verkostoitumisen. Olet opettaja tai tutkija, tarvitset kansainvälisiä kontakteja globaalissa akateemisessa maailmassa.

Hyvä esimerkki tästä on mennyt viikko vieraiden kanssa Kuopiossa. Yhteistyön luomisessa on tärkeää oppia tuntemaan kollegat paremmin kuin pelkästään Skype-palavereiden tai sähköpostien kautta. Väitän, että hedelmällisen yhteistyön yhtenä kivijalkana on vastavuoroinen tutustuminen toisiimme, tapoihimme ja kulttuuriimme. Toisena kivijalkana varsinkin vertailevan tutkimuksen virittelyn näkökulmasta on kunkin maan yhteiskuntaan ja kontekstiin tutustuminen. On eri asia vierailla niissä paikoissa, joissa mahdollisesti aineistoa kerätään ja jotka edustavat maan järjestelmää kuin jakaa kyseisiä tietoja vain paperilla. Viikon aikana olen kuullut useamman kerran lauseen: ”Nyt ymmärrän sen, mistä oikeasti puhuit ja miksi asia on niin tärkeä Suomen näkökulmasta”.

Olen aloittanut yhteistyön rakentamisen Keelen yliopiston kriminologian oppiaineen kanssa reilut kolme vuotta sitten. Tämän kolmen vuoden aikana olen tehnyt Keeleen kaksi 2-3 kuukauden vierailua ja yhden lyhyemmän. Vastaavasti kollegoja sieltä on vieraillut Itä-Suomen yliopistossa kaksi kertaa. Syyskuussa lähden lyhyelle vierailulle ja ensi vuoden aikana todennäköisesti taas pidemmälle. Nyt olemme siinä vaiheessa, että tutkimushanke saa oikeasti konkretiaa ympärilleen ja voimme edetä rahoitushakuun. Yhteistyötä on edistänyt ja helpottanut se, että Keelen sosiaalityön oppiaineella on pidempi historia yhteistyöstä Itä-Suomen yliopiston kanssa.  

”Huuruisesta ikkunasta katsoo vaihtuvat maisemat”

Kun mietin pidempiä tutkijavaihtoreissuja, niin keskeisin kokemus on kiireettömyys ja rauha keskittyä itselle tärkeään, olennaiseen. Kun arki kotiyliopistossa koostuu opetuskiireistä, niin on hienoa keskittyä kirjoittamaan, suunnittelemaan ja hankkimaan uutta tietoa senhetkisestä asemapaikastaan. Parasta on silloin, kun kirjoittaessa pääsee kiinni ”ajattomaan aikaan”, tilaan, jossa keskittyy vain yhteen asiaan.

Toisaalta, jos reissaa liikaa, ei ole aikaa pysähtyä. Välillä on ollut myös matkoja, jolloin asemalla täytyy tarkistaa määränpää matkalipusta. Maisemat eivät saa vaihtua liikaa.

Itä-Suomen yliopiston strategiassa mainitaan, että yliopisto tukee henkilöstön kansainvälisiä työskentelyjaksoja sekä hyödyntää opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta edistäviä vaihtojärjestelmiä ja rahoitusmahdollisuuksia. Veikkaan, että kansainvälistyminen on yksi strateginen painopiste muissakin yliopistoissa. Hyödynnetään siis ihmeessä näitä mahdollisuuksia!

Mari Suonio

sosiaalityön yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto

Otsikkositaatit Egotrippi-yhtyeen kappaleesta ”Matkustaja”: http://lyrics.fi/egotrippi/matkustaja

UEF2020 Strategia 2015-2020/ Tieteidenvälisiä ratkaisuja: https://strategia.uef.fi/