Ikäihmiset osallistumassa ja vaikuttamassa

Ikäihmisten määrä lisääntyy maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Samanaikaisesti useimmat ikäihmiset kohtaavat monia yleisiä ikääntymiseen ja yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyviä tapahtumia. Tällaisia ovat esimerkiksi leskeytyminen, laaja liikkuvuus sekä muutosaltis sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. Muun muassa näiden tapahtumien on todettu olevan yhteydessä ikäihmisten hyvinvointiin (ks. esim. Dykstra 2009; Goll et al. 2015). Tärkeää onkin tutkia monimetodisesti ikäihmisten hyvinvointia sekä siihen läheisesti kytköksissä olevaa terveyttä ja näihin liittyviä tekijöitä – erityisesti ikäihmisten itsensä kanssa.

Ilokseni työskentelen tällä hetkellä strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -tutkimushankkeessa (PROMEQ; 2016–2019), jossa olen päässyt osittain ihan uusien tutkimusaiheiden äärelle (hankkeesta tarkemmin: www.promeq.fi). PROMEQ-hankkeen ikäihmisten osahankkeessa toteutetaan interventiotutkimusta. Se on sosiaalitieteissä vielä kohtalaisen harvinaista. Olemme yhdessä ikäihmisten ja useiden ikäihmisten palveluissa toimivien työntekijöiden kanssa yhteistyössä suunnitelleet intervention: palveluohjauksellisen ryhmätoiminnan. Ikäihmiset kaipasivat eniten yhdessä oloa ja tietoa erilaisista asioista. Näiden tekijöiden ikäihmiset itse arvelivat edistävän heidän hyvinvointiaan ja terveyttään.

Tutkimukseen on ilmoittautunut lähes 400 ikäihmistä Itä- ja Keski-Suomesta. Ilmoittautuneet on arvottu kahteen joukkoon. Toinen joukko on jatkanut tavanomaista arkeaan, he myös vastaavat kolmeen kyselylomakkeeseen kuuden kuukauden aikana. Toinen joukko puolestaan on jaettu 24 ryhmään. He täyttävät sekä kyselylomakkeita että osallistuvat ryhmätoimintaan. Kyselylomakevastausten, myös palautekeskusteluiden, perusteella arvioimme jälkikäteen ryhmätoiminnan mahdollisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.

Ryhmätoiminta on ollut todella kiinnostavaa. Ryhmät ja ryhmäläiset ovat toisiinsa nähden erilaisia, vaikka tutkimukseen osallistuville onkin asetettu tietyt kriteerit, kuten interventiotutkimuksessa on tapana. Erilaisuus on osoittautunut tässäkin tapauksessa rikkaudeksi. On ollut hienoa kuulla ikäihmisiä: heillä on todella paljon sanottavaa muun muassa palveluista, kohtaamisesta, yksinäisyydestä, turvattomuudesta, terveydestä, ruokavaliosta ja liikkumisesta. Heillä on myös paljon kuultavaa. He kaipaavat tietoa muun muassa ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista, terveydestä, unihäiriöistä, ruokavaliosta ja lainopillisista asioista. Tulevaisuuteen varauduttaessa ja päätöksiä tehtäessä tämän kaltainen tieto on arvokasta, sitä tarvitaan päätöksenteon tueksi. Tietoa toisilleen ryhmissä jakavat ikäihmiset, tutkijat ja palveluohjaajat. Tiedon jakamisen ja saamisen lisäksi ryhmissä on kahviteltu ja lounastettu, käyty museoissa ja näyttelyissä, ulkoiltu ja jumpattu, tehty ruokaa ja keskusteltu. Keskustelu ja yhdessä vietetty aika tuntuu olevan erittäin merkityksellistä oman hyvinvoinnin edistämiselle. Odotan mielenkiinnolla aineiston kertymistä, analyysin toteuttamista ja tuloksia mahdollisten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten osalta.

Kevättalvella 2018 pääsemme jakamaan alustavia tuloksiamme suoraan ikäihmisille ja muun muassa eri tasoilla toimiville päättäjille, kun tapaamme niin sanotuissa alueellisissa hyvinvointi-iltapäivissä. Olemme yhteisen asian äärellä, pohtimassa miten luoda entistä toimivampaa palvelujärjestelmää ja yhteiskuntaa ikäihmisten tueksi – äänessä ovat ikäihmiset, tutkijat, järjestöjen toimijat, ikäihmisten parissa toimivat työntekijät, kunta-/kaupunkipäättäjät sekä kansanedustajat. Odotettavissa on kiinnostavaa keskustelua!

Sirpa Kannasoja
Yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto

Lähteet:
Dykstra, P. A. (2009). Older adult loneliness: myths and realities. European Journal of Ageing, 6(2), 91–100. DOI: 10.1007/s10433-009-0110-3.

Goll, J. C., Charlesworth, G., Scior, K., & Stott, J. (2015). Barriers to Social Participation among Lonely Older Adults: The Influence of Social Fears and Identity. PLoS ONE, 10(2), e0116664. DOI: 10.1371/journal.pone.0116664.